Eurooppa, Yleinen

Ateena toimii loistavasti syksyisenä kaupunkilomakohteena

26.11.2017

Vietin marraskuussa pidennetyn viikonlopun Ateenassa kahdeksanvuotiaan esikoiseni kanssa. Aikaa perillä meillä oli kolme kokonaista päivää, ja etukäteissuunnitelmia varsin vähän. Matkakaverini tiesi haluavansa Akropolille ja Akropolis-museoon, mutta muuten suunnitelmat olivat auki. Idea oli kuitenkin mennä vahvasti lapsen ehdoilla, ja koska lapsi ei ole yhtä suoritusorientoitunut kuin äitinsä, niin koko kolmea päivää emme juosseet tukka putkella nähtävyydeltä toisella, vaan käytimme aikaa myös oleiluun. Paljon ehdimme siitä huolimatta tehdä ja nähdä, ja tykästyimme molemmat Ateenaan kovasti.

Tukikohta Psirissä

Majoituimme 18 Micon Street-hotellissa, joka sijaitsee Psirin kaupunginosassa. Psirin historia pitää sisällään niin yläluokkaisen vaiheen kuin mafia-ajanjaksonkin, ja vielä 1990-luvun alussa seutu oli sellaisessa maineessa, että henkiriepuaan arvostava henkilö ei sinne eksynyt. Sittemmin alue on kokenut melkoisen kasvojenkohotuksen, ja siitä on muodostunut trendikäs alue nuorison suosimine baareineen, ravintoloineen ja kauppoineen. Toki Psirissä on yhä runsaasti ränsistynyttä rakennuskantaa, graffiteja ihan kaikkialla ja ei-niin-houkuttelevia pikkukujia siellä sun täällä, mutta kaiken kaikkiaan Psirin hotellit, hostellit ja Airbnb-kämpät toimivat sijaintinsa puolesta näppäränä tukikohtana Ateenan valloitukselle. Ja ainakin minä tykkäsin Psirin fiiliksestä, enkä tuntenut oloani siellä lainkaan turvattomaksi.

Psiri on kätevä tukikohta myös siinä mielessä, että Monastirakin metroasema on ihan hollilla. Monastirakista pääsee metrolla näppärästi eri puolille Ateenaa, ja lentokenttällekin pääsee Monastirakista suoraan yhdellä metrolla. Toisaalta Ateena on hyvin pitkälti valloitettavissa ihan pelkästään jalkapatikassa, ja Psirin sijainti on myös kävelijälle kiitollinen.

Katutaidetta Psirissä

Kapea katu lähellä hotelliamme

Psirin ravintolatarjonta on laajaa ja kokemuksemme mukaan laadukasta

Monastirakin aukio

Akropolis

Kuten varmaan likipitäen kaikilla muillakin Ateenan kävijöillä, Akropolis oli nähtävyyslistamme kärjessä. Koska tiesin, että kahdeksankesäinen reissukaverini on odottanut Akropolille pääsyä malttamattomasti, halusin panostaa käyntiimme hiukan ekstraa ja estää sen, että katsomme tovin vanhoja marmorikiviä saamatta niistä kauheasti mitään irti. Panostukseni tarkoitti käytännössä Ateenan merimieskirkolta privaattioppaaksemme palkattua suomenkielestä Maria, jonka huomassa pääsimme tutustumaan tähän ikiaikaiseen nähtävyyteen vanhoja tarinoita ja historian käänteitä kuunnellen.

Sateisen kelin ansiosta Akropolis ei ollut käyntimme aikana häiritsevän ruuhkainen, ja nousu Akropolin korkeuksiin oli varmasti miellyttävämpi tehdä marraskuisen sateen jälkimainingeissa kuin keskikesän helteellä. Eli kehnossa kelissä oli monta hyvää puolta. Pääsylippu Akropolille maksoi näin matalan sesongin aikaan 10 euroa aikuisilta, ja lapsonen oli ilmainen.

Akropolin historia on vaikuttava, ja paikan päällä menneisyys monine käänteineen herää eri tavalla eloon kuin vaikka kirjan sivuilta luettaessa. Kreikkalaisen mytologian vahva linkittyminen Akropolille värittää kokemusta myös hienosti, sillä onhan se komeaa nähdä esimerkiksi jumalatar Athenen Akropolille loihtima oliivipuu ihan livenä. Oppaan läsnäolo toi todella lisäarvoa visiitillemme, sillä ilman opasta Akropolin katselu olisi jäänyt pitkälti varmaan päämäärättömäksi haahuiluksi. Englanninkielisiä opastuksiakin olisi toki ollut tarjolla, mutta matkaseurueeni ikärakenne huomioiden suomenkielinen opastus oli tällä kertaa ehdottomasti parempi valinta.

Vaikkei historia kovasti kiinnostaisikaan, niin Akropolille kannattaa kiivetä ihan pelkkien maisemienkin takia. Nyppylä on sen verran korkea, että se tarjoaa hyvät näkymät ympäri Ateenaan ja aina merelle asti.

The one and only: Parthenon

Erechtheion Akropolilla

Odeon of Herodes Atticus: Täällä pidetään yhä konsertteja

Akropolilta aukeaa hienot maisemat jokaiseen ilmansuuntaan

Akropolis-museo

Vuonna 2009 avattu (uusi) Akropolis-museo oli toinen etukäteen suunnittelemistamme kohteista, eikä ennakko-odotukset senkään kohdalla pettäneet. Joku sanoi minulle etukäteen, että tämä on hienoin museo, jossa on milloinkaan tai missään käynyt, mutta ihan tuollaisiin ylistyssanoihin en itse sentään lähtisi, vaikka museo hyvä olikin. Museo sijaitsee aivan Akropolis-kukkulan juurella, ja sisäänpääsy sinne maksoi maltilliset viisi euroa (lapset pääsevät tännekin ilmaiseksi).

Museon alemmat kerrokset esittelevät eri puolilta Akropolia löytynyttä esineistöä sekä alkuperäiskappalein että rekonstruktioin. Myös arkeologisia kaivauksia on nähtävillä. Kolmas kerros on mielestäni kuitenkin museon vaikuttavin osa, sillä se esittelee Parthenonin oikeissa mittasuhteissaan. Pylväitä löytyy sama määrä kuin alkuperäisessä Parthenonissa, ja jäljellä olevia marmoriveistoksia (ja osittain myös niiden kopioita) on sijoittettu oikeisiin kohtiin. Vaikutelma vahvistaa lisäksi isoista ikkunoista Akropolille avautuva maisema, joka tuo oikean Parthenonin melkein museo-Parthenonin kylkeen.

Uusi Akropolis-museo löytyy aivan Akropolin kupeesta

Erechtheionin alkuperäiset naishahmoiset pylväät ovat tallessa museossa

Museon kolmas kerros on pyhitetty vain Parthenonille

Lykabettus

Vaikka Akropoliltakin on komeat näkymät Ateenaan, niin vieläkin mahtipontisempia maisemia on tarjolla Lykabettus-kukkulalta. Lykabettus sijaitsee keskustan itäpuolella, ja sinne pääsee kätevästi julkisilla. Matkan ensimmäinen vaihe on ottaa metro Evangelismos-asemalle, ja kävellä siitä vajaa kilometri suoraa tietä ylämäkeen kohti Lykabettusta.  Jalan taitettavalla pätkällä eteen tulee lukuisa määrä portaita, ja sykkeen nousu on taattu. Huipulle asti ei tarvitse kuitenkaan jalkapatikassa kiivetä, vaan loppupätkän pääsee funikulaarin kyydissä seitsemän euron edestakaiseen hintaan.

Näkymät Lykabettuksen huipulta on kaiken vaivan arvoiset. Kukkula nousee lähes 300 metrin korkeuteen, joten Ateenaa pääsee tarkastelemaan sen huipulta lintuperspektiivistä. Etenkin lännen suuntaan avautuva maisema on majesteettinen, sillä samaan näkymään mahtuu niin Akropolin ikiaikaiset rakennukset, sinisenä kimalteleva meri kuin meren takaa nousevien vuorten silhuettihin. Oikealla ajoituksella samaan settiin saa lisättyä vielä laskevan auringonkin.

Kukkulalta löytyy ravintola, jonka tarjontaan emme tutustuneet sekä pieni kirkko. Ainakin näin syysaikaan huipulla puhalteli sen verran viileä tuuli, että lämmintä ja tuultapitävää on syytä varata pukinepuolelle mukaan.

Lykabettukselta näki upeasti Akropolille

Ja aina merelle asti

Food Tour

Viimeisenä reissupäivänä osallistuimme vielä Alternative Athens-firman ruokakierrokselle. Kyseessä oli 3,5 tunnin kävelykierros ympäri Ateenaa kreikkalaisia ruoka- ja juomaspesialiteetteja maistellen. Kierros alkoi Syntagman aukiolta ja eteni Kolonakin kautta Plakaan ja päättyi Psiriin. Matkan varrella pysähdyimme maistamaan erilaisia ruokia ja kuulemaan niihin liittyviä tarinoita ja historiaa likipitäen kymmenessä paikassa. Juomapuolelta testasimme kreikkalaista kahvi ja valkoviiniä. Ruokien osalta pääsimme maistamaan niin fetaa, oliiviöljyjä, hunajaa, baklavaa, souvlakia, tsatsikia, moussakaa ja vaikka mitä muuta. Vaikka osa ruuista oli vanhoja tuttuja, niin paikat jossa niitä käytiin maistamassa, olivat sellaisia, joihin turisti ei tavallisesti eksy. Opastus ruokien ympärillä oli eläväinen ja kiinnostava, joten koko kierros toimi hyvin. Matkakaverinikin jaksoi kierroksen loppuun asti tylsistymättä, mikä on aikamoinen osoitus setin kiinnostavuudesta. Jos nyt jotain kritiikkiä haluaa ehdoin tahdoin keksiä, niin henkilökohtaisesti olisin olllut valmis maistamaan eksoottisempiakin herkkuja. Nyt maisteltavat ruokalajit oli valittu varsin varman päälle, joten kovin yllättäviä makuelämyksiä ei eteen tullut. Hinta kierrokselle kertyi aikuisille 50 €/hlö, ja lapset olivat puoleen hintaan.

Osa ruokakierroksen makuelämyksistä

Yleisfiilis Ateenasta

Meille jäi tosi positiivinen yleisfiilis Ateenasta. Vaikka kaupungista löytyy käsittämättömän vanhaa historiaa, niin historia ja nykypäivä limittyivät Ateenassa hienosti. Toki siellä on alueita, jotka henkivät silkkaa antiikkia, mutta erityisen kiinnostava oli uuden ja vanhan kerroksellisuus eri puolilla kaupunkia. Sananmukaisesti keskeltä kaupungin vilkkainta ostoskatua, Henkkamaukkojen ja Zarojen välistä, löytyi esimerkiksi ikivanha bysanttilainen kirkko. Ajallisen kerroksellisuuden pidin kaupungin vaihtelevasta ilmeestä. Sliipatumpaa tunnelmaa ja luksusmerkkejä kaipaavalle löytyy omat alueensa, turistihömpät löytyvät keskitetysti toiselta alueelta ja vaihtoehtoisempaa meininkiä toivovat voivat suunnistaa kolmannelle alueelle.

Ateena on toki kaoottinen ja ahdas, joten tyyntä ympäristöä etsivän ei ehkä kannata suunnistaa Ateenaan. Mopot ja autot päristelevät kapeilla kujilla liikennesääntöjä vapaasti tulkiten. Jalkakäytävät ovat paikoin kapeita ja suojatiet olemattomia, joten jalankulkijan on syytä pysyä skarppina. Ihmisiä oli paljon, mutta ei mitenkään älyttömästi, joten ainakaan näin marraskuussa ahtaus ja ruuhkat eivät rasittaneet. Parhaimpana sesonkina tilanne on varmasti toki aivan toinen.

Marraskuussa sää oli vaihteleva eli aurinkolomaa Ateenasta ei kannatta loppusyksystä etsiä. Meidän lomapäiville osui sekä kaatosadetta että lämmintä auringonpaistetta. Lämpötilat olivat päivällä jossain 15 asteen huitteissa, mutta auringon laskettu ilma viileni nopeasti ja lämmintä piti lisätä päälle.

Ateenan hintataso on maltillinen, joten kohtuulisen pienelläkin budjetilla pystyy Ateenaan tutustumaan.

Pitkän sepustuksen loppukaneettina tiivistys: Meidän mielestä Ateena on upea ja kohtuullisen helposti haltuun otettava kaupunki. Jos et ole siellä vielä käynyt niin, pistä Kreikan pääkaupunki vähintään vakavaan harkintaan seuraavaa kaupunkilomakohdetta valitessasi.

You Might Also Like

26 Comments

  • Reply Sateenmuru 26.11.2017 at 13:42

    Ooh, hienot vinkit! Olen kerran Ateenassa käynyt yli kymmenen vuotta sitten, mutta kaupunki on yhä unelmieni matkakohdelistalla. Tuo Lykabettuskukkula on muistettava, ja foodie-kierros vaikuttaa myös houkuttelevalta… Minun vierailulla Akropiliilla ei vielä ollut tuota museota, muistan vain käyneeni kukkulalla jossain pienessä museossa, jonka näyttelyesineiden jalustoissa luki kerta kerran jälkeen, että alkuperäinen kappale British Museumissa… O _ O

    • Reply Katariina 26.11.2017 at 20:59

      Kiitos! Juu, tuo uusi Akropolis-museo on tosiaan avattu vuonna 2009, ja muiden puheista olen ymmärtänyt, että tämä uusi versio on paljon edeltäjäänsä vaikuttavampi. British Museumilta ei käsittääkseni ole kyllä vieläkään saatu noita puuttuvia alkuperäiskappaleita takaisin, joten tuolla uudessakin museossa on rekonstruktioita ja originaaleja rinta rinnan. En tunne keissiä yhtään paremmin, mutta kuulostaa jotenkin oudolta, että miksi englantilaiset eivät suostu antamaan niitä alkuperäiskappaleita takaisin Kreikkaan…

  • Reply Martina 26.11.2017 at 20:09

    Ateena! Miten olinkin unohtanut kaupungin ihan kokonaan. Vietin siellä muutamia vuosia sitten päivän osana Välimeren risteilyä ja tykästyin kaupunkiin tuolloin niin, että haluaisin palata vielä tutkimaan loputkin, sillä päivän aikana ei ehtinyt juuri muuta kuin Akropolin, hieman haahuilua kaupungilla ja jätskitauon. Jostain syystä olin unohtanut täysin päätökseni palata Ateenaan, mutta nyt kaupunki on listallani taas, kiitos tämän postauksen. 🙂 Erityisesti tuo ruokakierros kiinnostaisi sekä tietenkin Lykabettus, jota mietimme jo viimeksi.

    • Reply Katariina 26.11.2017 at 21:03

      Ehkä Ateena on jotenkin unohdettu pääkaupunki tunnetumpien eurooppalaisten sisartensa joukossa, sillä minullakaan Ateena ei ole koskaan ollut päällimmäisenä mielessä tai matkalistalla. Nyt päädyimme tuonne hiukan sattumalta, sillä matkaseuralaiseni on kovin kiinnostunut historiasta ja arkeologiasta, joten ajattelin Ateenan olevan noilla toiveilla aika passeli kohde. Ja olihan se! Mutta muutenkin Ateena yllätti ehdottoman positiivisesti, joten kannustan muitakin reissaamaan sinne 🙂

  • Reply Jenna / Huge passion for life 27.11.2017 at 08:43

    Olipa kiinnostava ja kiva postaus Ateenasta! Tuohon kaupunkiin voisin kuvitella meneväni juurikin loppusyksystä tai alkukeväästä, kun ei ole vielä kovin kuumaa. Ateena on Euroopan pääkaupungeista vielä kokematta. Tuollaiselle food tourille pitää joskus osallistua, mutta ehkä en osallistuisi sille Kreikassa, vaan jossain Aasiassa. 🙂

    • Reply Katariina 27.11.2017 at 10:55

      Kiitos! Joo, luulen kanssa, että kevät ja syksy ovat aika paljon armollisemmat ajankohdat Ateenan matkalle kuin kaikkein kuumin kesä. Lisäksi ymmärsin, että ilma on laadultaan paljon parempaa yleensä viilempään vuodenaikaan, joten siksikin ihmettelen, miksi kesä on vilkkainta sesonkia Ateenassa. Mulla on kokemus ruokakierroksesta Sisilian Palermosta (blogista löytyy joku postaus siitä) ja nyt Ateenasta, ja molemmat ovat kyllä olleet hienoja juttuja 🙂

  • Reply Pirkko / Meriharakka 27.11.2017 at 16:55

    Meillä on Ateenan kertausreissu suunnitelmissa, ehkä jo ensi vuonna, joten tämä juttu täytyy ehdottomasti laittaa talteen.
    Raunioita tuli äskettäin katsottua paljon Libanonissa, mutta vaikka aikoinaan kertaalleen olemme Akropolistakin kiertäneet, niin kyllä sinnekin pitää vielä palata, jos kaupunkiin palaa!

    • Reply Katariina 27.11.2017 at 19:31

      Kiva, jos näistä vinkeistä on mahdollisesti hyötyä 🙂 Ateena voisi toimia teille pienenä välipalana muiden eksoottisempien matkakohteiden välillä 🙂

  • Reply Sofia 28.11.2017 at 20:36

    Kivoja kuvia ja mielenkiintoinen kertomus! Ateenassa ei ole tullut vielä käytyä, mutta tämän perusteella voisin kyllä harkita reissua. Tuollainen ruoka-kierros olisi kanssa mielenkiintoinen, pääsisi ”turvallisesti” maistelemaan eri makuja 🙂

    • Reply Katariina 28.11.2017 at 20:42

      Kiitos! Tämä oli minullekin eka kerta Ateenassa, eikä ennakko-odotuksia juuri ollut. Yllättäen kaupunki kuitenkin hurmasi minut, ja voisin hyvin ajatella palaavani sinne joskus vielä (joskaan en kesähelteellä) 🙂 Kätevää Ateenassa on myös kaupungin koko eli paljon on mahdollista nähdä ihan kävelemällä eikä aikaa tuhraudu liikennevälineissä istumiseen.

  • Reply Travelloverin Annika 29.11.2017 at 16:24

    Minulle jäi hyvin samanlaiset fiilikset Ateenasta. Taisin olla vähän aikaisemmin syksyllä, koska ilma oli vähän lämpimämpi ja otin myös päiväristeilyn lähisaarille. Se oli kiva lisä kaupunkilomaan. Asuin Monastirakin aukion laidalla, ja se todella oli hyvä tukikohta, koska kaikkialle oli helppo liikkua. Tuollainen ruokakierros olisi pitänyt itsekin tehdä! Kokeilin sellaista Ljubljanassa ja tykkäsin kovasti.

    • Reply Katariina 29.11.2017 at 21:39

      Mä mietin kanssa saarireissua, mutta kelit oli tosiaan hiukan epävakaiset ja meillä oli sen verran vähän aikaa, että se jäi sitten väliin. Jos oltaisiin oltu perillä päivä tai kaksi kauemmin, niin todennäköisesti oltaisiin suunnattu Aeginan saarelle päiväseltään. Monastirakin seutu oli tosiaan tosi näppärä tukikohta sijaintinsa puolensa, ja fiilis siellä miellytti mua enemmän kuin jossain Syntagman huudeilla. Ruokakierrokset taitaa toimia paikassa kuin paikassa 🙂

  • Reply Henna / Kulkutautiset 30.11.2017 at 22:56

    Ateena <3 Hauska palata tämän jutun myötä omiinkin tuoreisiin muistoihin. Mekin nimittäin vietimme siellä pitkän viikonlopun tänä syksynä, mutta hieman teitä ennen, lokakuun puolivälissä. Tuolloin kelit olivat aurinkoiset ja lämpötila siinä ehkä hieman vajaa 25 astetta, aika täydellinen kaupunkilomasää, sillä ei kuitenkaan ollut liian kuuma. Olen käynyt Ateenassa useamman kerran, mutta tätä edellisestä on jo 15 vuotta aikaa, joten oli korkea aika verestää muistoja. Ihanan oloinen matka-agenda teillä on ollut, mukavaa ohjelmaa ja paljon olette nähneet! Oma pieni matkakaverini on 2-vuotias, ja ei nyt ihan hirveästi jaksanut innostua Ateenan ihmeistä, vaan hotellihuoneessa juokseminen taisi olla parasta, mutta Akropolikselle kiipeäminen oli hienoa, vaikkei raunioista tainnut mitään ymmärtääkään, sillä oli vielä päiväkodissa kertonut kiivenneensä sinne, ihan Akropolis-nimeä käyttäen 🙂

    • Reply Katariina 1.12.2017 at 09:31

      Ihana pieni Ateenan kävijä teillä 🙂 Niin se taitaa olla, että ihan ne simppelit jutut jää lapsilla matkoilta parhaiten mieleen, kuten just joku hotellissa juokseminen tai erilainen jätskimaku. Mulla on tuolla luonnoksissa postaus tästä samaisesta Ateenan matkasta lapsen näkökulmasta, joten palaan aiheeseen, jos saan sen jossain välissä näpyteltyä valmiiksi. Mutta joka tapauksessa: mitä isommaksi kasvavat, niin sitä monipuolisemmin he alkavat saada matkoista irti, ja onhan se nyt merkki jostain, jos kaksivuotias muistaa Akropolin nimen vielä päiväkotiin palattuaan 🙂 Me ollaan matkustettu lasten kanssa ihan pienestä pitäen koko perheen voimin, ja lisäksi mä olen tehnyt näitä yksilömatkoja yhden lapsen kanssa tahtiin yksi per vuosi. Mun mielestä reissut ovat olleet ihan huippuja kaikenikäisten lasten kanssa, mutta etenkin nyt kun he alkavat olemaan jo isompia, homma on muuttunut entistä palkitsevammaksi. On ollut upeaa nähdä heidän lisääntyvä kiinnostus erilaisia kulttuureja, uskontoja, luontoa ja historiaa kohtaan.

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää 2.12.2017 at 07:28

    Ihania kuvia! Vaikka Kreikkaa on tullut mentyä ristiin rastiin, niin Ateena on vielä näkemättä. Harvemmin tulee vastaan postauksia Ateenasta joten oli kiva lukea.

    • Reply Katariina 3.12.2017 at 19:23

      Kiitos! Aika vähän löytyi Ateenasta munkin mielestä postauksia, joten ehkä ihmiset ei hirveästi makustele siellä (tai sitten ainakaan kirjoita reissuistaan). Kreikassa on tietty niin paljon muitakin hienoja paikkoja, että ehkä pääkaupunki jää hiukan niiden varjoon.

  • Reply Terhi | VAGABONDA 2.12.2017 at 10:44

    Kivoja juttuja olette kyllä reissullanne tehneet! 🙂 Me olimme Ateenassa muutaman yön lokakuun lopussa, ja se oli minun kolmas kertani kaupungissa. Enkä edelleenkään tykännyt siitä! Kreikka on muuten yksi suosikkimaistani, mutta Ateena ei vain kolahda… Mutta kiva kuulla, että te tykkäsitte 🙂

    • Reply Katariina 3.12.2017 at 19:25

      Näinhän se on, että kaikki ei tykkää kaikista paikoista, ja se on ihan jees 🙂 Mulla oli itsellä Ateenasta jotenkin aika tympeä ennakko-oletus, mutta onneksi kaupunki osoittautui livenä sitten kuitenkin mun makuun sopivaksi.

  • Reply Anna | Tämä matka 2.12.2017 at 19:49

    Olen käynyt Ateenassa 2009, joten siitä on aikaa. Silloin kaupungista jäi kuitenkin vallan positiivinen kuva. Itse asiassa katselimme sinne lentojakin. Olisimme ne syksylle napanneet, mutta ongelma tuli liittymien kanssa, Oulussa kun asutaan.

    Ei Ateenassa viikkoa kannata ehkäpä kuluttaa, mutta viikonloppukohteena toimisi hyvinkin.

    • Reply Katariina 3.12.2017 at 19:30

      Ehdottomasti sitten vaan keväällä tai syksyllä Ateenaan, kun osuu sopivat lennot kohdilleen 🙂 Me lennettiin Lufthansalla kohtuullisen edullisesti, mutta hommaa helpottaa tietysti se, että päästään junalla/bussilla/autolla Turusta kätevästi Helsinki-Vantaalle, joten ei tarvitse liittymälentoja katsella. Lutfhansa oli muuten loistava kokemus tällä reissulla ihan siitäkin syystä, että he tarjoilivat Saksa-Ateena-välillä ihan lämpimän aterian turistiluokassakin. Se on aika harvinaista herkkua Euroopan lennoilla nykyään!

  • Reply Anna K. - Kaukaa haettua 2.12.2017 at 21:49

    Ateena oli mulle ekalla kerralla tosi positiivinen yllätys! Nyt olen käynyt siellä usemman kerran, sieltä voi aloittaa näppärästi saarihyppelyn. Neljä vuotta sitten olin Ateenassa joulukuussa. Kävin arkeologisessa museossa, upea sekin. Tykkäsin myös tosi paljon Akropoliksen museosta.
    Tässä tunnelmia joulukuusta: http://www.rantapallo.fi/kaukaahaettua/2014/12/03/joulun-alla-ateenaan/

    • Reply Katariina 3.12.2017 at 19:46

      Kiva postaus sulla Ateenasta, harmi etten törmännyt siihen ennen reissua! Opas, jonka kanssa käytiin Akropolilla sanoi, että hänen 20 vuoden opaskokemuksensa aikana Akropolilla on ollut aina joku osa paketissa tai rakennustelineiden peittämänä. Eli se ongelma ei taida Akropolilla ihan heti poistua, vaikka kyllä minäkin olisin Parthenonia mieluummin ilman nostokurkea ja rakennustelineitä ihaillut.

  • Reply Kohteena maailma / Rami 3.12.2017 at 23:19

    En ole itse Ateenassa käynyt, mutta poikani oli siellä riparilla. Sen kautta tuli tutustuttua hiukan paikkoihin ja historiaan enemmänkin. Toki täytyisi yleissivistyksen vuoksi käydä siellä itsekin, sen verran vaikuttanut Ateena meidänkin elämään historiansa kautta.

    • Reply Katariina 4.12.2017 at 07:55

      Ei hullumpi paikka rippileirille ollenkaan! En ole tiennytkään, että ripareissa on nykyään tuollaisiakin vaihtoehtoja. Olen jämähtänyt ajalle, jolloin vaihtoehtoina olivat lähileirikeskus tai laskettelumatka Lappiin 🙂

  • Reply Virpi/Hätälasku 7.12.2017 at 23:14

    Ateena on pitkään ollut listalla ja nähtävää ja historiaa siellä varmasti riittää. Itse tykkään myös kovasti reissuissa suomenkielisestä opastuksesta ja yleensäkin oppaan johdolla tutustua ainakin osaan nähtävyyksistä.
    Tommoselle ruokakierrokselle olisi kyllä jännä joskus osallistua myös.

    • Reply Katariina 8.12.2017 at 10:30

      Lämmin suositus Ateenalle, jos kaupunki yhtään kiinnostaa! Mä puolestani harvoin innostun opastuksista, vaikka ne usein hyviä ovatkin. Jotenkaan se ryhmässä kulkeminen ei vaan ole mun juttu. Mutta Ateenassa molemmat opastukset toimivat tosin hyvin sekä tuo suomenkielinen Akropolilla että tuo ruokakierros ryhmässä 🙂

    Leave a Reply