Eurooppa, Yleinen

Venetsian kahdet kasvot

8.12.2017

Joulukuinen reissumme Venetsiaan oli neljäs kertani tässä kanaalien kaunistamassa kaupungissa. Aikaisemmin olen ollut siellä eri-ikäisenä ja eri matkaseurueissa, mutta aina kesällä ja aina päivävierailulla. Enkä ole koskaan erityisemmin pitänyt Venetsiasta. Päätin kuitenkin antaa Venetsialle vielä kerran mahdollisuuden, kun matka tällä kertaa ajoittui talvikauteen. Talvella turistimäärien pitäisi olla maltillisemmat ja majoitushintojen kohtuullisemmat, joten hotellin ottaminen kanaalikaupungin ytimestä olisi mahdollista.

Ja niinhän siinä tietysti sitten kävi, että tykästyin Venetsiaan ihan eri tavalla kuin ennen. En nyt silmittömästi rakastunut, mutta sen verran ihastuin, että tämä neljäs Venetsian reissuni ei välttämättömästi jäänyt viimeiseksi.  Kaupungin kaksista täysin erilaisista kasvoista toiset olivat kovasti mieleeni, mutta ne toiset kasvot voisin jättää kokonaan väliin.

Ahdas ja ruuhkainen turisti-Venetsia

Katsauksen tähän osaan Venetsiaa löydät varmimmin Markuksen torin tai Rialton sillan liepeiltä sekä näiden kahden nähtävyyden välisiltä pikkukujilta. Turisteja on paikalla kameroineen ja selfie-keppeineen massoittain, liikkuminen ihmistulvassa on vaikeaa, liikkeet myyvät pelkkää turistikrääsää ja ravintolat hinnoittelevat juomansa ja ruokansa asiakaskunnan maksuvalmiuden huomioiden.

Kauniita seutuja ovat nuo turistialueetkin ovat, mutta ihmismassat aiheuttavat ainakin minulle sen verran mittavan ahdituksen, että upeasta ympäristöstä nauttiminen on likipitäen mahdotonta. Pakoreaktiokin oli Rialton sillalla melkein käsillä, vaikka joulukuun ihmismassat lienivät todella paljon maltillisemmat kuin kuumimman kesäsesongin aikaan. Näillä huudeilla liikkuessa ymmärtää hyvin sen, että matkalijoiden määrän rajoittamista on Venetsiassa pohdittu viime vuosina tosissaan.

Jokunen paikallinenkin toki noilla turistialueilla liikkui ja eleli arkista elämäänsä. Huomioni kiinnitty erityisesti vanhoihin pariskuntiin, jotka toisella kädellä kävelykeppiin ja toisella kädellä puolisoonsa nojaten kulkivat matkalaukkujaan kiskovien turistijoukkojen seassa. Mietin, että heidän elinaikanaan Venetsia on varmaan muuttunut aikalailla, eikä pelkästään hyvään suuntaan. Kaupunki, joka oli joskus heidän, onkin nyt turistien valtaama.

Arkisen autenttinen ja ränsitynytkin Venetsia

Kovin kauas ei tarvitse turistien täyttämiltä kujilta kuitenkaan kaartaa löytääkseen erilaisen Venetsian. Hiukan etäämmältä löytää tyhjiä kujia, gondoleista vapaita kanaaleita sekä liikkeitä, jotka myyvät rautalankaa ja vessaharjoja. Siellä vanhemmat ja isovanhemmat odottavat lapsiaan ja lapsenlapsiaan koulupäivän päätteksi koulun portilla ja ulkoiluttavat toppaliiveihin puettuja koiriaan kirpeässä talvisäässä. Siellä ostoskassit eivät täyty jääkappimagneeteista ja naamiaismaskeista, vaan torikojujen tuoretuotteista. Ja tunnelman kruunavat tietysti kanaalien yli viritetyt pyykkinarut kirjavine pyykkeineen.

Näiltä kujilta löysin sen Venetsian, johon tällä reissulla ihastuin. Cannaregion syrjäisimmät kulmat ja Dorsoduron alue tarjosivat minulle sitä autentisuutta ja rauhaa, josta nautin. Talot olivat näillä seuduilla rapistuneempia kuin kaupungin paraatipaikoilla, ja gondolien sijaan kanaaleissa seilasivat rahtiveneet. Ihmisiä ei ollut kaduilla ruuhkaksi asti, ja selfie-kepin heiluttajia ei senkään vertaa. Välillä kapeille kujille saattoi jopa eksyä pidemmäksi aikaa ilman törmäämistä toiseen ihmiseen.

Eettistä pohdintaa

Kovasti jäin kuitenkin miettimään, että onko matkustaminen Venetsiaan ylipäätään eettisesti oikein, jos paikalliset kerran ovat ärsyyntyneet turistimassoista ja niihin liittyvistä lieveilmiöistä. Eihän minulla ole yhtään sen suurempaa oikeutta matkustaa Venetsiaan kuin kellään muullakaan turistilla. Toki en matkustanut itse Venetsiaan pahimpana turistisesonkina, en pyörinyt pelkästään turistien valtaamilla alueilla, enkä örveltänyt menemään esimerkiksi kanaalissa uiden niin kuin kuuluu myös tapahtuvan. Mutta silti olin yksi turisti lisää tuota kaunista kaupunkia kuormittamassa. Toin kaupunkiin tullessani totta kai rahaa, mikä on varmasti turismin positiivinen seuraus, mutta onko se riittävä oikeutus matkata Venetsiaan.

Lisäksi pohdin sitä, että olisiko Venetsiaan matkaavan kuitenkin parempi pysytellä niillä klisesimmillä turistialueilla. Niin kuin yllä kirjoitin, minä nautin Venetsiasta erityisesti aivan muilla kuin noilla turistialueilla eli kävin pyörimässä kamerani kera niillä seuduilla, joita turistit eivät ole (ainakaan vielä) vallanneet. Tämän tein siitä pelkästään itsekkäästä syystä, että viihdyin noilla alueilla paremmin kuin turistikeskittymissä. Mutta onko se paikallisten mielestä entistä ärsyttävämpää, että turistit valtaavat kaupungin viimeisetkin rauhalliset nurkat.

Matka Venetsiaan oli siis kaiken kaikkiaan onnistunut piristysruiske pimeän syksyn ja alkutalven keskelle, mutta eettistä pohdintaa tämä kohde aiheutti enemmän kuin mikään muu matkakohteeni pitkään aikaan.

 

 

 

 

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Anniina 8.12.2017 at 15:54

    Ootpas sä nyt uniikki matkustaja, kun et pyörinyt turistialueilla. Vau. Oot kyl kova tyyppi.

    • Reply Katariina 8.12.2017 at 15:57

      Eikun nimenomaan pyörin niillä turistialueilla, niin kuin kuvistakin näkee. Sen lisäksi yritin löytää niitä rauhallisempia seutuja, jos nyt ylipäätään uskaltaa sanoa, että sellaisia on Venetsiassa vielä jäljellä.

  • Reply Anna-Katri / Adalmina's Adventures 10.12.2017 at 13:45

    Hyvää pohdintaa. Ja ymmärrän kyllä paikallisia hyvin siinä, että varsinkin kesän turistisesonkina heitä alkaa ahdistaa. Paras tapa varmasti onkin matkustaa Venetsiaan juuri turistisesongin ulkopuolella vaikkapa talvikautena, jolloin pystyy myös itse nauttimaan kaupungista paremmin omassa rauhassa.

    • Reply Katariina 10.12.2017 at 14:23

      Kiitos! Just noin mäkin uskoisin, että paikallisten näkökulmasta talvimatkailu on edes hiukan vähemmän kuormittavaa, mutta ikävältä tuntuu silti, jos venetsialaiset kovasti kärsivät turismista. Eikä Venetsia tietysti ole ainoa paikka, missä paikalliset joutuvat kohtaamaan näitä turismin lieveilmiöitä.

  • Reply Jenna / Huge passion for life 10.12.2017 at 21:17

    Venetsiaan kannattaa juurikin suunnata off-seasonin aikana. Itse kävin siellä ekan kerran kesällä ja jotenkin vain ahdisti koko paikka. Noilla syrjäkaduilla oli kuitenkin ihana haahuilla ja fiilistellä. Tuntui tosin oudolta, ettei välillä ketään näkynyt missään 😀

    • Reply Katariina 10.12.2017 at 21:41

      Joo, mä olin kanssa niin tyytyväinen, että vihdoin löysin sen Venetsian, josta voin pitää. Kesän kuumuudessa ja ruuhkassa mulle ei ole kanssa tullut muuta kuin ahdistus, mutta nyt oli onneksi toisin 🙂

  • Reply Eveliina / Korkkarit rinkassa 11.12.2017 at 00:30

    Minäkin joku aika sitten pohdin tuota Venetsian turismin eettisyyttä. Ihanaa, kun joku muukin miettii turismin vaikutuksia hieman laajemmin. Venetsiastahan on monet paikalliset juurikin muuttaneet keskustan ulkopuolelle, kun heillä ei ole ollut enää varaa asua kaupungissa, eivätkä kaupungin palvelut enää juurikaan palvele paikallisia. Itse kävin Venetsiassa keväällä ja muistan päällimmäisenä ihanat sillat ja pienet sympaattiset kujat, gondolit ja arvokkaat rakennukset. Muistan myös ahdistuneeni kiinakrääsän tyrkyttämisestä ja valtavista turistilaumoista. Off-sesongilla on varmasti mielyttävämpää matkustaa kohteeseen. 🙂

    • Reply Katariina 11.12.2017 at 21:51

      Minäkään en kyllä usein pahemmin näitä matkustuksen eettisiä puolia ole pohtinut, mitä nyt tietty tuskailen lentomatkustamisen ympäristövaikutuksia aina välillä. Mutta Venetsia sai yllättävän isot eettiset pohdinnat aikaan. Näin sesongin ulkopuolella Venetsia oli tosiaan varsin miellyttävä, paikoin jopa hiljainen, ellei nyt ota ihan noita suosituimpia nähtävyysalueita huomioon.

  • Reply Asko Leppilampi 11.12.2017 at 07:14

    Mukavia muistoja tulee postauksesi johdosta. On se kaikesta huolimatta paikka, jossa on hyvä käydä edes kerran. Osaa osallistua keskusteluun. Minullakin pari postausta sieltä.

    • Reply Katariina 11.12.2017 at 22:04

      Kävin kurkkimassa teidän Venetsia-postauksia 🙂 Oli mukava nähdä Venetsian tutut paikat kesäisemmässä asussa. Hyvä kuulla, että majoitus lähisaarella toimii myös hyvin. Nähtiinkin noiden luksushotellien venepaikkoja ihan siinä Markuksentorin tuntumassa, mutta en arvannut, että kuljetukset ovat niinkin tiheään kuin puolen tunnin välein. Ihan huippua palvelua kyllä!

  • Reply Virpi/Hätälasku 11.12.2017 at 11:45

    Minulta on Venetsia vielä näkemättä, ja kovasti haluaisin sen nähdä, mutta tämä nyt viimeistään viimeisteli ajatukseni siitä, että ihan heinä-elokuussa en taida sinne matkustaa. Mukava postaus ja hyvää pohdintaa!

    • Reply Katariina 11.12.2017 at 22:06

      Kiitos! Mä kyllä suosittelisin rauhallisempaa sesonkia Venetsiassa monestakin syystä (vähemmän porukkaa, hinnat matalammat, ei ole tuskaisen kuuma). 🙂

  • Reply Terhi /Fammo matkalla 14.12.2017 at 21:17

    Kävin kerran Venetsiassa 80-luvulla ja oli kyllä niin ahdistava kokemus etten ole halunnut mennä toista kertaa vaikka kaupunki hieno onkin. Ne valtaisat turistilaumat jo silloin, mitä lienevätkään nykyisin. Ryöstöhinnoittelu, liukuhihnaturismi. Jos menisin vielä takaisin joskus niin ehdottomasti talvella.

    • Reply Katariina 14.12.2017 at 21:46

      Ehkä talvinen Venetsia voisi tosiaan sopia sinullekin 🙂 Ja minulla ainakin auttoi myös se, että meni niiltä pahimmilta turistialueilta pois, sillä paikoin Venetsiassa oli näin joulukuussa jopa melkein autiota. Arkipäivät olivat selkeästi vielä hiljaisempia kuin viikonloppupäivät, joten mahdollisimman rauhallista Venetsiaa etsivälle talviaika ja arkipäivät saattaisi olla toimivin yhdistelmä.

  • Reply Travelloverin Annika 16.12.2017 at 19:13

    Kaupunginosat, joiden sanoit olleet rauhallisia talvella, ovat sitä myös kesällä. Toki turisteja on silloin enemmän kuin talvella, mutta ihan samaa autenttista elämää siellä on silloinkin. Olen ollut Venetsiassa kai kahdeksan kertaa, vain kerran päiväseltään, muutaman kerran viikonkin kerrallaan. Kaupunki on suuri rakkauteni. Eettisyyteen pystyisivät paikallisetkin vaikuttamaan, esimerkiksi lopettamalla oasuntojen vuokraamisen turisteille. Jos majoituttavana olisivat vain hotellit, matkailijakapasiteetti väkisin vähenisi. Toisaalta ei olisi vuodepaikkoja, toisaalta hotellien hinnat nousisivat, mikä vähentäisi myös. Ongelmahan on, että paikallisilla ei ole mahdollisuutta enää asua ytimessä, koska vuokrat liian kalliita ja asuntojen hinnat myös, koska menevät sijoittajille. Osa ongelmaa on siis venetsialaisen omassa ahneudessa.

    • Reply Katariina 17.12.2017 at 09:10

      Kiitos erilaisen näkökulman tuomisesta keskusteluun! Airbnb ja vastaavat ovat tosiaan varmaan vaan tehneet tilannetta entistä hankalammaksi Venetsiassa ja muissa suosituissa kaupungeissa. Jos ymmärsin oikein, niin Italia on yrittänyt puuttua tähän lainsäädäntöteitse viime kesänä, mutta en tiedä, onko sillä ollut mitään vaikutusta asiaan. Täytyisi varmaan pyöritellä tuota Airbnb-hommaan eettisyyttä yleensäkin omassa päässä joskus, sillä välillä ollaan otettu majoitus sitä kautta myös. Venetsiassa majoituimme ihan hotellissa, sillä hinnat olivat näin talvikaudella ihan siedettävät.

    Leave a Reply