Eurooppa, Yleinen

Top 5-vinkit talviseen Venetsiaan

22.12.2017

Venetsia lukeutuu yleensä ihmisten kesämatkakohteisiin, mutta kuten aikaisemmassa postauksessani kirjoitin talvi ei ole lainkaan hullumpi aika tehdä reissua tuolle Italian kuuluisalle kanaalisaarelle. Talvella ei ahdista helle eikä turistimassojen aiheuttama ahtauskaan siinä määrin kuin korkeimman sesongin aikaan.

Jos suunnittelet matkaa talviseen Venetsiaan, ota kuitenkin seuraavat viisi vinkkiä huomioon:

Varaudu viileyteen ja tulviin

Me olimme Venetsiassa joulukuun alussa, ja säät olivat vuodenaika huomioonottaen upeat. Aurinko paistoi joka päivä, ja kotimaan pimeässä ja kuraisessa syksyssä tarponeet suomalaiset saivat kaipaamaansa valohoitoa. Vaikka aurinko paistoi, niin keli oli kuitenkin aika kirpsakka. Lämpötila pyöri päiväaikaan hiukan viiden plusasteen paremmalla puolella, mutta illalla lämpötila laski nollan tuntumaan. Talvitakki ja pipo olivat  siis hyvä valinta matkapukineeksi.  Joinakin päivinä kylmä tuuli korosti talvista tunnelmaa vielä entisestään, joten pipoa tuli vedettyä tavallista tiukemmin korvien päälle. Toisaalta keskipäivän auringonpaisteessa tarkeni hyvin istua kahvilan terassilla toppatakin vetoketjua raottaen ja aurinkolasit silmillä. Ja vaikka meille ei sadetta kohdalle osunutkaan, niin fiksu matkailija pakkaa totta kai sateenvarjon mukaansa talvisten vesisateiden varalle.

Etenkin aamusella ja illalla oli sen verran viileää, että toppatakki ja villapipo tulivat todella tarpeeseen.

Talvisaikaan Venetsiassa myös tulvii. Acqua Alta eli kaduille tulviva nousuvesi aiheuttaa paikallisille harmia ja turisteille ainutlaatuisen kokemuksen keskimäärin 60 kertaa vuodessa. Ilmastonlämpenemisen myötä Acqua Altan esiintymisfrekvenssi on ollut noususuunnassa. Tulvan kesto on vain muutamia tunteja kerrallaan eli kaupunki ei yleensä tulvi aamusta iltaan. Acqua Altan voimakkuus vaihtelee merkittävästi. Pahin tulviminen löytyy historiasta vuodelta 1966, jolloin merenpinnankorkeus nousi lähes plus kahteen metriin normaaleista lukemista. Tuolloin otetuista valokuvista näkee, miten Markuksen torillakin on ajeltu veneillä. Tavallisempaa on kuitenkin, että vettä nousee kaduille ja toreille parikymmentä senttiä, jolloin tulvassa pystyy vielä kahlaamaan kumisaappaat jalassa.

Talvisaikaan Venetsiaan suuntaavan matkailija kannattaa siis olla tietoinen, että tulvan mahdollisuus on olemassa. Omia kumisaappaita ei kuitenkaan ole mikään pakko pakata mukaan, sillä Acqua Altan aikaan kaduille rakennetaan kävelysiltoja, joita pitkin pääsee etenemään paikasta toiseen kuivin jaloin. Lisäksi katukauppiaat myyvät auliisti ”muovipussikumppareita”, jos vedessä kahlaamista erityisesti haluaa päästä kokeilemaan.

Kävelysiltoja Markuksen torilla Acqua Altan aikaan.

Turistit huvittelivat tulvavedessä ”muovipussikumisaappaat” jalassa.

Kahvilan terassikin oli hetkellisesti veden vallassa.

Jalalla pääsee ellei vaporetolla raaski

Yksi talvikauden positiivinen puoli on, että kävely on miellyttävää. Pidempiäkään matkoja talsiessa ei tule hiki, ja kapeillakin kujilla mahtuu liikkumaan, sillä turisteja ei ole aivan massottain liikkeellä. Meille kertyi huikeita yli 20 000 askeleen päiväsaldoja Venetsiassa, sillä perillä ollessamme liikuimme ainoastaan kävellen.

Toki vaporetot ja vesitaksit kulkevat ja gondolillakin pääsee talviaikaan. Vaporetot näyttivät monesti täysiltä, mutteivät sentään överitäysiltä niin kuin ilmeisesti kesäaikaan. Seitsemän euron lippuhinta tuntui meistä kuitenkin sen verran suolaiselta, että jätimme nämä vesibussiajelut kaupungin sisällä tällä kertaa väliin, kun kävellekin kerran pääsi. Gondolilla emme myöskään ajelleet, vaikka kyytejä olisi ollut hyvin tarjolla. Vinkiksi saimme, että talvella gondolikyytien hinnoista on myös välillä mahdollisuus tinkiä.

Lentokentältä siirryimme Venetsiaan sen sijaan vesibussin kyydissä. Onhan se nyt jo lähtökohtaisestikin niin komeaa, että lentokentän yhteydessä on satamalaituri, että tätä mahdollisuutta piti kokeilla. Talviaikaan kentältä Venetsiaan kulkevat vesibussit liikennöivät harvemmin kuin kesäaikaan, joten odottamaan joutumisen riski on olemassa.

Lentokentän satamalaiturilta saa napattua vesibussin kohti Venetsiaa.

Majoitus ei maksa maltaita

Talvireissaamisen hyvä puoli Venetsiassa on myös se, että majoituksen hinnat ovat matalan sesongin aikaan paljon maltillisemmat kuin muulloin. Jos kesällä ei uskalla haaveillakaan asumisesta itse Venetsiassa, vaan majapaikka pitää suosiolla varata kaupungin ulkopuolelta, niin talvella samalla budjetilla saattaa päästä Venetsian ytimeen.

Me majoituimme Santa Maria del Giglio-kirkon ja -vaporettopysäkin aivan välittömässä läheisyydessä Bel Sito-hotellissa. Hotellin ikkunasta kurkkien näkyi pieni kaistale Grand Canalia ja Markuksen torille käveli noin viidessä minuutissa. Hotellin sijainti oli siis loistava, ja hinta-laatusuhde oli kohdillaan. Tunnelma oli vanhahtava, asiakaspalvelu äärimmäisen kohteliasta ja ystävällistä ja aamiainen riittävän monipuolinen. Maksoimme hotellista vajaa 400 euroa neljältä yöltä. Arkiyöt olivat selkeästi halvempia kuin viikonloppuyöt.

Majoituimme Hotel Bel Sitossa, jonka sijainti oli loistava.

Huone henki vanhaa aikaa, mutta oli kaikin puolin toimiva.

Sama tunnelma jatkui hotellin aulassa.

Ruoka on mitä on, mutta prosecco maistuu hyvältä

Venetsiaa ei yleisesti ottaen pidetä kulinaristin unelmakohteena, ja me jaamme tämän kokemuksen. Saimme toki paljon kelvollista ruokaa, jopa hyvääkin, mutta useimmiten hinta-laatusuhde ei kuitenkaan ollut parhaalla mahdollisella tavalla kohdillaan. Minua ärsytti erityisesti se tyyli, että ruokien hinnat eivät itsessään välttämättä olleet mitenkään tähtititeelliset, mutta kun laskun sai aterian päätteeksi eteensä, niin kaikesta pikkusälästä (juomat, kattausmaksut jne.) oli tullut suhteettoman iso lisähinta laskuun. Prosecco oli onneksi kuitenkin useimmiten edullista ja hyvää! Cicchettejä (venetsialaisia tapaksia) kannattaa myös testata, sillä ainakin meidän kokemuksemme mukaan ne ovat tosi herkullisia eivätkä kuitenkaan hinnalla pilattuja.

Talvella lisähaasteen ruokailuihin asettaa se, että osa ravintoloista on kokonaan kiinni tai aukioloajat ovat suppeammat kuin kesällä. Etenkin kahvilatyyppisissä paikoissa korostui myös sisätilojen pieni koko. Harvat asiakaspaikat sisällä olivat tupaten täynnä, kun taas kadulla sijaisteva iso terassi ammotti tyhjyyttään. Kesällä terassilla kelpaa toki istuskella, mutta näin talvisaikaan sitä toivoi seiniä ruokailun ja kahvittelun ajaksi ympärilleen.

Cicchettejä, proseccoa ja Spritziä venetsialaiseen tyyliin.

Reissumme paras ateria syötiin Dorsoduron alueella Osteria Al Vecio Forno-ravintolassa.

Matkusta arkena jos pystyt

Viides ja viimeinen vinkkini on, että matkusta Venetsiaan arkena, jos vaan pystyt. Talvellakin ero sekä majoituksen hinnoissa että matkailijamäärissä on selkeä viikonlopun ja arkipäivien välillä. Voit säästää sekä hermojasi että pitkän pennin, sillä arkena suosituimmissakaan turistikohteissa ei ole samalla tavalla tungosta kuin viikonloppuna ja hotellihinnat ovat arkena viikonloppua huokeammat.

Jos lomapäiviä ei kuitenkaan ole jäljellä, mutta työsi mahdollistaa etäpäivien ottamisen, voin vinkata hyvästä etätyökahvilasta Venetsian Cannaregiossa. We Crociferi-hostellin kahvila tarjoaa runsaasti istumapaikkoja, hyvän langattoman netin, inspiroivan ympäristön sekä kohtuuhintaista juotavaa ja purtavaa työnteon lomaan. Mitenkään ei haittaa myöskään se, että rakennus on kanaalin rannalla, joten jaloittelutauon aikana happea voi käydä haukkaamassa kahvilan terassilla kanaalielämää samalla tarkkaillen.

Tässä ympäristössä kelpasi tehdä etäpäivänä töitä.

Työnteon lomassa happihyppelylle saattoi siirtyä kahvilan terassille.

Olisiko ruudun siellä puolella lisää vinkkejä tähän listaan täydennettäväksi?

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply