Eurooppa, Yleinen

Laskettelulomalla Cortina d’Ampezzossa Dolomiiteilla

25.3.2018

Tammikuun loppuun oli suunnitteilla pidennetyn viikonlopun mittainen laskettelulomanen. Ehtona olivat tällä(kin) kertaa upeat maisemat, ja niillä kriteereillä kohteeksi valikoitui Italian Dolomiitit ja siellä Cortina d’Ampezzo, joka tunnetaan muun muassa vuoden 1956 talviolympialaisten isäntäkaupunkina.

Miten sinne pääsee?

Cortina d’Ampezzo sijaitsee Pohjois-Italiasta, ja meille suomalaisille se on helpoiten saavutettavissa Venetsian kautta. Me vuokrasimme auton Venetsian kentältä, ja ajoimme sillä 150 kilometrin matkan perille. Suurin osa tuosta matkasta on moottoritietä, jota ajaen matka taittui nopeasti ja mukavasti. Viimeiset parikymmentä kilometriä olivat kiharaisempaa ja kylien läpi menevää pikkutietä, mutta mistään mahdottomista ajo-olosuhteista silläkään pätkällä ei ollut kyse.

Autonvuokraus Venetsian kentältä oli ainakin tammikuussa kovin edullista. Olimme varanneet auton jostain halvimmasta mahdollisesta putiikista, ja hintalappu ja auton laatu olivat sen mukaiset. Reilulla satasella (sisältäen täydet vakuutukset) saimme viideksi päiväksi pienen ja suhteellisen paljon ajetun Fiatin, jonka huollosta ei oltu jaksettu pahemmin välittää. Auto ei ehkä ollut mikään huippupeli, mutta hyvin se meitä reissumme ajan palveli. Jatkossa emme ehkä kuitenkaan enää valitse ihan sitä kaikkein halvinta mahdollista vuokra-autoa jostain semihämärästä vuokraamosta.

Myös bussiyhteyksiä näyttää olevan tarjolla Venetsian ja Cortinan välille, jos auton vuokraaminen ei houkuttele.

Perillä Cortina d’Ampezzossa maisemissa ei ollut valittamista.

Majoitus

Cortina d’Ampezzosta löytyy suhteellisen paljon majoitustarjontaa, joten valinnanvaraa riittää. Jos mielii majoittua keskustahotelliin, niin kuvetta on syytä varautua kaivamaan ihan kunnolla. Me varasimme ensialkuun keskitasoisen hotellin kaupungin keskustasta, mutta jossain vaiheessa ennen reissua budjettimatkailija sisälläni alkoi huutelemaan sen verran kovaan ääneen, että lopulta päädyimme perumaan hotellivarauksen ja ottamaan sen sijaan Airbnb-kämpän pari kilometriä etäämmältä. Tällä metodilla majapaikan kulut tippuivat karkeasti puoleen.

Airbnb-kämppämme oli oikein toimiva ja viihtyisä huoneisto omalla keittiöllä ja kylppärillä. Huoneiston parvekkeelta avautui samantien upeat vuorimaisemat. Koska meillä oli joka tapauksessa auto käytössämme, ei pieni etäisyys keskustasta ja hiihtohissien ala-asemilta haitannut mitään. Sen sijaan nautimme erityisesti omasta keittiöstä, jossa saatoimme kokkailla itse iltamurkinamme.

Vaikka viihdyimme airbnb-kämpässämme hyvin, niin viimeisen Cortina-yön osalta kiusaus kävi liian suureksi, ja päätimme majoittua vuorille melkein kolmen kilometrin korkeuteen. Tästä vuoristomajassa vietetystä yöstä olen kirjoittanut oman postauksen jo aiemmin.

Näkymät Airbnb-kämppämme parvekkeelta aamuvarhaisella.

Hiihtopuuhat

Pelkästään Cortinan hiihtoalueella riittää lasketeltavaa 120 kilometrin verran, ja erilaisia hissejä on laskettelijoiden käytössä 36 kappaletta. Jos tämä ei kuitenkaan riitä, niin laskuvaltakunnakseen voi valita koko Dolomiti Super Ski-alueen, jolloin laskukilometrejä tulee tarjolle reippaasti yli tuhat ja hissejä on laskijan palveluksessa 456 kappaletta. Ihan heti eivät siis lopu reittivaihtoehdot tuolla alueella kesken. Reissumme lyhyen keston (kaksi laskupäivää) vuoksi me laskimme vain Cortinan rinteissä, ja niissä riitti meille pituutta ja vaihtelevuutta. Pidemmälle reissulle harkitsisin ehkä kuitenkin koko Dolomiti Super Ski-alueen lippua. Hintaero näiden kahden välillä ei ole valtaisa, sillä tammikuun hinnoilla kahden päivän lippu pelkästään Cortinaan oli 96 €, kun taas koko hiihtoalueelle se olisi ollut 103 €.

Rinteitä Cortinasta löytyy joka lähtöön. On helppoa rinnettä aloittelijalle, ja vastaavasti pitkiä ja haastavia mustia rinteitä kokeneelle laskijalle. Karkeasti sanoisin, että rinteiden värikoodattu vaativuus ei ole linjassa Suomen vastaavien kanssa, vaan vaikeustaso tuolla oli haastavampi. Melkein sanoisin, että suomalainen punainen rinne olisi tuolla koodattu siniseksi ja suomalainen musta rinne tuolla punaiseksi. Tämä on aloittelevan tai aran laskijan hyvä ottaa huomioon. Minä laskin reissullamme tyytyväisenä loivempia rinteitä, kun taas mies nautti tiukoista mustista rinteistä eli molemmille löytyi mielestä laskettavaa.

Hissejä on tarjolla paljon, ja pidemmillä ja jyrkemmillä vedoilla ne ovat kabiinihissejä, ja muuten pääosin tuolihissejä. Yhden sompahissin onnistuin bongaamaan, mutta ankkurihissejä ei tullut lainkaan eteen. Hissikapasiteettia oli tarjolla niin paljon, että hisseihin ei tarvinnut jonottaa ainakaan tammikuussa käytönnössä lainkaan.

Rinteet olivat loistavassa kunnossa, ja niistä pidettiin hyvää huolta. Kun meille osui vielä loistavat kelit molemmille laskupäiville ja maisemat olivat käsittämättömän upeat, niin kyllä tuolla kelpasi laskettelulomaan viettää!

Jollei omia lasketteluvälineitä ole tai jos niitä ei jaksa Dolomiiteille asti kuskata, onnistuu välineiden vuokraus Cortinassa mutkattomasti. Meillä oli mukana omat monot ja kypärät, mutta sukset ja sauvat vuokrasimme paikanpäältä. Näiden vuokraus maksoi 42 €/henkilö/2 päivää.

Näissä maisemissa kelpasi laskea.

Jyrkimmät ja pisimmät nousut hoidettiin kabiinihissillä.

Rinteitä piisasi niin paljon, että ruuhkaa ei päässyt syntymään.

Nimikoidut vuokrasukset 🙂

Palvelut rinteessä ja laaksossa

Cortina d’Ampezzon pikkukaupunki laakson pohjalla on viehättävä, ja sieltä löytyy kaikki turistin tarvitsemat peruspalvelut. Supermarketista saa ruokaa, apteekit palvelee ja bensatankki täyttyy tarvittaessa. Keskustasta löytyy myös vaatekauppoja, erikoisliikkeitä sekä valikoima ravintolapalveluita. Erityiseen after ski-menoon emme törmänneet, ja myöhemmin opimmekin, että sellaista ei Italiassa juurikaan harrasteta.

Erityisesti meitä ilahdutti rinteistä löytyvien palveluiden määrä, laatu ja hintataso. Kuppilaa ja ravintolaa löytyi rinteistä mukavan usein, ja tarjolla oli juomien ja pikkupurtavien lisäksi ihan kunnon aterioita. Lounaat söimmekin molempina laskupäivinä ylhäällä vuorilla, eikä hinnoittelussa ollut riistomeininkiä. Lasillisen proseccoa sai rinnekuppilasta neljällä eurolla ja pizzalounas Euroopan korkeimmalla sijaitsevassa pizzeriassa maksoi parikymppiä per henki sisältäen pizzan lisäksi ruokajuoman ja jälkkärikahvin.

Lasi proseccoa täytyi saada laskemisen lomassa.

Komea laskeutuminen rinneravintolan kaiteelle.

Lounaspizzat korkeimmalla sijaistevassa pizzeriassa Euroopassa eli 2470 metrissä.

Peruspalvelut löytyivät Cortinan keskustasta.

Kaiken kaikkiaan tykkäsimme Cortinasta laskettelulomakohteena kovasti. Kohde on helposti saavutettavissa Venetsian kautta joko vuokra-autolla tai julkisilla, maisemat paikan päällä ovat upeat, aurinkovarmuutta lupaillaan kovasti, rinteet ovat kunnossa ja hinnatkin huitelevat siedettävissä puitteissa. Uskon, että tapaamme Cortinan kanssa vielä toistekin – joko kesä- tai talviaikaan.

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Pia / Lyhyenä hetkenä 29.3.2018 at 11:58

    Tällaisia postauksia lukiessa alkaa harmittaa, että tänä vuonna tuli tietoisesti skipattua matka lumihuippuisille vuorille. Cortina on meille vieras kohde, vaikka paljon on muuten Italian laskettelukeskuksia tullutkin koluttua. Mielenkiintoista kuulla, että rinteiden värikooditus painottuu tuolla noin päin. Oma kokemus nimittäin on, että se on juurikin toisinpäin eli alpeilla punaiset ovat sinisiä jne. Ensi talvena on pakko päästä taas isompiin mutkamäkiin!

    • Reply Katariina 19.4.2018 at 18:15

      Apua, vastaaminen tähän on unohtunut. Pahoitteluni siitä! Meidän tuntuma värikoodauksista oli tosiaan noin päin, mutta vertailupohja löytyy pääosin vaan Suomesta, joten en ehkä olen ihan paras arvioija näihin asioihin 🙂

  • Reply Rva Kepponen 29.4.2018 at 12:08

    Aloin heti miettimään, että sopisikohan Cortina poikieni enimmäiseksi alppikohteeksi? Oliko sinisiä rinteitä riittävästi? Pojat laskevat suurimman oan Suomen punaisista sujuvasti, Levillä parin kuluneimman rinteen kansa oli hiukan haastetta. Olisi niin kiva viedä pojat isompiin rinteisiin, mutta saisi olla tosi lyhyt ajomatka lentokentältä.

    • Reply Katariina 29.4.2018 at 18:20

      Käytiin täällä kotona neuvonpitoa tästä aiheesta, ja tultiin yhteistuumin lopputulemaan, että Cortinasta löytyisi mitä todennäköisimmin riittävästi laskettavaa myös tuon taitotason lapsilaskijoille. Meillä ei ollut tällä reissulla lapset mukana, mutta just tämän keskustelun lomassa pohdittiin, että omat lapset (9 v. x 2 ja 6 v. x 1) pärjäisivät tuolla kyllä, kunhan vaan rinnekartan tutkimiseen käyttäisi etukäteen hiukan aikaa ja yrittäisi bongata ne laskualueet, joilla on runsaammin sinistä mäkeä tarjolla. Ja etäisyys Venetsiasta tuonne ei tosiaan ole paha, joten sen jaksanee kärsimättömämpikin automatkustaja autonpenkkiä kuluttaa 🙂

    Leave a Reply