Eurooppa, Yleinen

Norjan kansallispäivä: 17. mai

10.5.2018

Asuimme Norjan Trondheimissä kevään 2015, ja palaan tässä postauksessa noihin kolmen vuoden takaisiin tunnelmiin Norjan kansallispäivän kunniaksi. Norjan kansallispäivää vietettään 17.5., ja Norjassa tuota päivää kutsutaan tuttavallisesti nimellä ”syttende mai” eikä ainakaan arkipuheessa nimityksiä kansallispäivä tai itsenäisyyspäivä kuule. Meno on muutenkin paljon rennompaa kuin suomalainen itsenäisyyspäivän juhlinta, ja jo ennen Norjaan tuloamme meidän annettiin ymmärtää, että 17. main juhlintaa ei missään tapauksessa kannata missata.

Noin kuukausi ennen 17. maita

Joskus huhtikuun puolivälissä Trondheimin katukuvaan ilmestyi paljon haalaripukuisia nuoria. Porukka näytti samanlaiselta kuin suomalaiset opiskelijat haalareissaan, ja koska Trondheim on merkittävä yliopistokaupunki, ajattelin, että haalareissa ympäri kaupunkia liikkuvat nuoret ovat yliopisto-opiskelijoita. Samoihin aikoihin lapset alkoivat puhumaan, että koulussa kaverit keräävät russe-kortteja. En ymmärtänyt yhtään, mitä nuo kortit ovat, ja ajattelin, että kyseessä olisi joku Pokemon-korttien tapainen villitys. Koitimme vissiin jopa jollain kauppareissulla etsiä supermarketista russe-kortteja huonolla menestyksellä.

Eräänä päivän lounastunnilla töissä kysyin kuitenkin norjalaisilta kollegoilta, että miksi kaupunki on täynnä haalaripukuisia opiskelijoita, ja silloin koko kuvio alkoi valkenemaan minulle. Kyseessä ei suinkaan ole yliopisto-opiskelijat, vaan lukionsa päättävät abiturientit, jotka juhlivat koulunsa päättymistä kulkien kuukauden ajan haalarit päällä. Näitä abiturientteja kutsutaan nimellä ”russ”. Russet juhlivat ankarasti koko kuukauden ajan, ja jotkut jopa vuokraavat busseja tähän juhlintatarkoitukseen. Lisäksi russet teettävät itsestään humoristisia käyntikortteja, joita lapset keräävät. Näitä russekortteja ryhdyttiin siis meilläkin keräämään, ja rohkeasti 6-vuotiaat suomalaispojatkin kävivät kortteja russeilta pyytämässä. Välillä teimme oikein kävelykierroksia kaupungilla, jotta näkimimme mahdollisimman paljon russeja uusien korttien toivossa.

Russe-juhlinta loppuu kansallispäivään, ja täytyy kyllä sanoa, että osa russeista alkoi näyttää aika uupuneilta kuukauden juhlinnan jälkeen. Hiukan ristiriitaista on mielestäni se, että abiturienttien loppukokeet alkavat vasta vauhdikkaan russe-kuukauden päätyttyä. Kokeisiin mennään ilmeisesti siis sen suurempia stressaamatta.

Lapset pyytämässä russe-kortteja.

Russe-kortit integroituivat nopeasti leikkeihin.

Lasten ja ilon juhla

Norjassa kansallispäivä on ensisijaisesti lasten juhla. Koska meillä pojat kävivät tuon kevään ihan tavallista norjalaista koulua, pääsimme syttende main juhlintaan koulun kautta luontevasti mukaan. Juhlapäivän aamuna lapset kerääntyivät koululle valmistautumaan päivän päätapahtumaan, joka on kaupungin läpi kulkeva lasten paraati. Paraatissa jokaisella koululla on oma soittokunta ja pukeutumisen tulee olla juhlan hengen mukaista, mutta muuten kyseessä on iloinen ja remseä paraati ilman turhaa pönöttämistä. Lapset kulkevat luokkakavereidensa kanssa läpi kaupungin Norja lippuja heilutellen, torviin puhallellen, rumpuja pärisyttäen ja opettajan johdolla huutoja huutaen. Vanhempien ja muun väen tehtäväksi jää paraatin seuraaminen katujen varsilla. Lisäksi keskustan kadut ovat täynnä erilaisia torikauppiaita ja ilmapallojen myyjiä, joten meininki on kaikenkaikkiaan iloisen karnevaalimainen.

Paraativuorossa poikien koulu

Siinä sitä mennään! Tuolloin oli näköjään käytössä vielä äidin leikkaamat tukkamallit.

Toinen tyytyväinen osallistuja paraatin loppumetreillä.

Paraatin jälkeen perheet käyvät yleensä lounastamassa sukulaisten tai naapurien kanssa, ja iltapäivällä kokoonnutaan taas koululle jatkamaan juhlintaa. Meidän koululla oli buffet, ongintaa, erilaisia kilpailuja ja leikkejä sekä yleistä yhdessäoloa perheiden kesken.

Naulaamiskilpailu menossa

Perinteiset lajit kuten tikanheitto olivat kunniassa.

Puku- ja ruokakoodi

Syttende main pukukoodi on selkeä: Pukeudu kansallispukuun (bunad) tai jollet omista kansallispukua, niin pukeudu johonkin muuhun juhlan henkeen sopivana asuun. Vaikka tiesin tämän etukäteen, niin ällistyin silti paraatissa ja koulussa siitä, kuinka monella tosiaan oli kansallispuku. Koska Suomessa kansallispuvun käyttö on likipitäen katoavaa kansanperinnettä, oli yllättävä havaita, kuinka monen norjalaisen vaatekaapista tuollainen upea asu löytyy.

Syttende main menu perustuu lasten lempiruokiin. Jätskiä pitää saada syödä kansallispäivänä niin paljon kuin haluaa, ja myös hot dogit kuuluvat päivän perusravintoon. Toki päivää juhlistetaan perheissä muillakin ruokalajeilla, mutta jätskiä ja hot dogeja ei vaan saa jättää väliin.

Pukukoodista pidettiin ainakin meidän koulussa tiukasti kiinni. Tunsin itseni hiukan ulkopuoliseksi omissa juhlavaatteissani kaikkien näiden kansallispukujne keskellä.

Jätskiä ja hot dogeja tuli nautittua sen verran paljon päivän mittaan, että kotona turvauduimme iltasella norjalaishenkisiin vohveleihin.

Mallia Suomeenkin?

Jos satut olemaan ensi viikolla Norjassa, niin mene ihmeessä katsomaan 17. main paraatia ja muita juhlallisuuksia. Tunnelma on niin iloinen ja letkeä, että toivoisin, että jotain siitä olisi lainattavissa myös suomalaiseen itsenäisyyspäivän juhlintaan. Tuon samaisen vuoden syksyllä olimme jo palanneet takaisin Suomeen, ja itsenäisyyspäivän lähestyessä pojat alkoivat innolla odottamaan joulukuun kuudennen päivän juhlallisuuksia. Kun kerroin, että Suomessa itsenäisyyspäivää juhlitaan lähinnä laittamalla kynttilät ikkunalle palamaan ja katsomalla telkkarista linnanjuhlia, sain osakseni kummeksuvia katseita: Missä on jätski, karnevaalitorvet, jokaisen kädessä liehuva lippu ja lasten iloinen paraati?

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Heidi / Fiiliksiä & hetkiä 14.5.2018 at 21:37

    Kiva postaus. Pidän Norjasta ja Norja-meiningistä monella tavoin ja voin hyvin samaistua tuohon iloisemman juhlinnan itsenäisyyspäivätoiveeseen…:)

    • Reply Katariina 15.5.2018 at 08:40

      Kiitos! Jotenkaan en ollut aikaisemmin miettinyt, että suomalaisessa itsenäisyyspäiväjuhlinnassa olisi mitään ”vikaa”, mutta kun näki tuon norjalaisen mallin maantieteellisesti noin lähellä sijaistevasta maasta, aloin auttamatta miettimään, että voitaisiinko homma hoitaa meilläkin vähän toisella tapaa.

  • Reply Heidi/Himomatkaajan Turinoita 17.5.2018 at 10:41

    Iloa meidänkin itsenäisyysjuhlaan kaivattaisiin, on yleensä niin virallista ja jäykkää menoa että!
    Kyllä Russet näyttivätkin ryytyneiltä, sitä se ”liika” juhliminen teettää… 😀

    • Reply Katariina 19.5.2018 at 09:30

      Aika reissussa rähjääntynyttä väkeä russet alkoivat kyllä kansallispäivän alla olemaan… Olikohan siinä vielä joku juttu, että haalaria ei saa pestä koko juhlintakuukauden aikana, joten ulkonäkökin alkoi monella olemaan loppusuoralla vähemmän siisti.

  • Reply Pirkko / Meriharakka 18.5.2018 at 10:48

    Tuo on kyllä Norjassa vaikuttavaa miten laajasti ihmiset osallistuvat – ja vielä kansallispukuihin pukeutuneina. Koko Oslo on mukana!
    Aikoinaan tuolloin Norjassa ollessamme matkustimme iltapäivällä junalla keskustasta Holmenkollenille ja tuntui, että olimme ainoat ihmiset junassa tavallisissa vaatteissa.

    • Reply Katariina 19.5.2018 at 09:32

      Voin kuvitella, että on outo fiilis olla turistina kansallispäivää viettävien norjalaisten joukossa. Me sentään tiedettiin homma etukäteen ja oli juhlavaatteet päällä, mutta silti tuli ulkopuolinen olo, kun kansallispukua ei ollut. Oslon juhlinta on varmasti omaa luokkaansa vielä, mutta kyllä Trondheimissäkin oli hieno tunnelma.

  • Reply Travelloverin Annika 20.5.2018 at 00:05

    Olin helatorstaiviikonlopun Oslossa, ja tosiaan noita haalari-ihmisiä oli kaikkialla ja kauppojen paraatipaikoilla myytiin pieniä Norjan lippuja ja muuta asiaankuuluvaa sälää. Tuntuu, että kaikkialla muualla itsenäisyys/kansallispäivän juhlinta on ihan erilaista kuin meillä. Olen ollut kaksi kertaa Sveitsissä heidän vastaavana päivänään, ja se vaikuttaa lähinnä meidän vapulta, paitsi että jengi ei ole kännissä. 🙂

    • Reply Katariina 20.5.2018 at 09:05

      Joo, muistan kanssa tuon kaiken kansallispäivään liittyvän rekvisiitan myynnin kaupoissa. Meille päätyi Norjan väreissä ainakin pikkuliput (niitä tarvittiin koulussa muutenkin kuin kansallispäivänä), torvi, rumpu, ilmapalloja, serpentiiniä ja lautasliinoja. Ja paljon muutakin olisi ollut tarjolla. Mikäköhän siinä on, että meillä itsenäisyyspäivän juhlinta on niin virallista ja vakavaa? Toki sää ja pimeys joulukuun alussa rajoittaa asioita, mutta ei kai se sentään kynnyskysymys voi olla. Täytyy ehkä tehdä tästä ainakin henkilökohtainen projekti, ja yrittää viettää itsenäisyyspäivää tänä vuonna kotioloissa jollain uudella tavalla (ellei sitten satuta olemaan reissussa, mikä tuppaa olemaan itsenäisyyspäivän kohtalo monesti).

    Leave a Reply