Maailma, Yleinen

21.9.2017

Omatoimisafarin eläinsaldo Krugerin kansallispuistossa

Avainsanat: ,

Kun varasimme aikaa sitten tarjouslennot Johannesburgiin, oli heti kärkeen selvää, että matkan pääkohde on Krugerin kansallispuisto Etelä-Afrikan koilliskolkassa. Safarille oli siis päästävä, mutta se, millä tavalla safari toteutettaisiin, haki muotoaan jonkin aikaa. Alkuun selailin erilaisia paikan päällä tarjottavia all inclusive-tyyppisiä safaripaketteja, joihin olisi sisältynyt majoitukset, ruuat ja safariajeluja. Hinnat tuntuivat kuitenkin sen verran kovilta, että totaalinen omatoimiloma alkoi kiinnostamaan. Netistä löytyi kannustavia kirjoituksia siitä, että omatoimisafari on oikeinkin toimiva vaihtoehto, joten lähdimme sitten paketoimaan sellaisesta. Krugerin omatoimisafarin käytännön asioista kirjoitan vielä erillisen postauksen, mutta mennään nyt ensi alkuun siihen kaikkein kiinnostavimpaan eli eläimiin.

Kun olimme päättäneet, että reissusta tulee omatoimisafari, niin aloin kuitenkin lievästi huolestumaan, että mahtaako niitä eläimiä sitten harjaantumaton silmä savannilta erottaa tai tuleeko eläimiä ylipäätään vastaan. Netistä lukemani muiden kokemukset olivat kyllä positiivisia eläinten näkemisen suhteen, mutta epäilin, että ehkä heillä on vaan ollut tosi hyvä tuuri.

Mutta mitä vielä – huoleni oli aivan turha. Näimme Krugerissa enemmän elämiä kuin olisin villeimmissäkään haaveissa uskaltanut toivoa. Eläimiä oli sekä määrällisesti että lajikirjollisesti paljon. Parhaimpana eläinbongauspäivänämme toivoin jopa välillä, että uusia eläimiä ei tulisi taas heti seuraavan mutkan jälkeen näkyviin, sillä tuntui, että matka ei taitu yhtään, kun koko ajan halusi pysähtyä katselemaan ja kuvaamaan eläimiä. Oma silmä harjaantui pikkuhiljaa erottamaan hyvin maastoutuneita eläimiä, ja kiikarit olivat oiva apu bongauksessa. Otimme tavaksemme myös pysähtyä tien varteen aina kun näimme, että paikalle oli pysähtynyt useita muita autoja. Siinä sitten vaan kyselimme muilta, että mitä he ovat pysähtyneet katsomaan, ja esimerkiksi parhaan leijonabongauksemme teimme tällä tavalla.

Big Five

”Iso viisikko” on se, jota ihmiset kai ensisijaisesti lähtevät Krugerista bongaamaan. Elefantteja ja buffaloita löytyy Krugerista helposti, ja me näimme molempia näitä lukuisia kertoja joko yksikseen tai isoissa laumoissa. Leijona on jo selvästi vaikeampi tapaus, ja vaikka me onnistuimme näkemiin niitä useita kertoja, niin en usko, että olisimme tehneet yhtään leijonabongauksistamme ilman muiden apua. Sarvikuono on ilmeisesti myös kohtuullisen haastava bongattava, koska niiden määrä on vähentynyt selvästi salametsästyksen takia. Meitä hemmoteltiin loistavalla sarvikuonokohtaamiselle heti ensimmäisen safarituntimme aikana, kun näimme kaksi aivan tien vieressä makaavaa sarvikuonoa. Myöhemmin emme sitten sarvikuonoja enää nähneetkään. Viimeistä Big Fiven jäsentä eli leopardia emme bonganneet lainkaan, vaikka havaintoja niistä olikin tehty samoilla alueilla, joilla ajelimme.

Syyskuussa savannilla on kuivaa kuten kuvasta näkyy.
Nuorten elefanttien leikkiä vai tappelua?
Elefantit menossa jonojärjestyksessä juomapaikalle.
Buffaloita näkyi vähän siellä sun täällä.
Komea kohtaaminen urosleijonan kanssa.
Naarasleijona vahtii saalisbuffaloa iltahämärässä.
Sarvikuonot ottivat lepoa tyynesti aivan tien varressa.

Antilooppeja silmän kantamattomiin

Saalistajien ruokatarjonta oli Krugerissa erilaisten antilooppien muodossa kohdillaan. Etenkin impaloita näkyi joka puolella puistoa valtavasti, eikä muistakaan antiloopeista varsinaisesti pulaa ollut. Onnistuimme näkemään ainakin gnuita, waterbuckeja, nyaloja ja kuduja. Vaikkeivät antiloopit toki Krugerin ykkösnähtävyyksiä olekaan, ja harva auto pysähtyi edes niitä ihailemaan, niin pidin niitä silti tosi kauniina eläimiä. Rehellisyyden nimissä täytyy silti tunnustaa, että emme mekään tainneet enää ekan päivän jälkeen impaloita pysähtyä kuvaamaan.

Tässä muutama Krugerin 130 000 impalasta.
Nyala-uros
Kudu

Gnu-lauma

Eikä siinäkään vielä kaikki

Edellä mainittujen lisäksi bongasimme Krugerissa ainakin seuraavia elämiä: seeproja, kirahveja, virtahepoja, krokotiileja, apinoita, hyeenoita, hyeenakoiria (wild dogs), pahkasikoja (warthog) ja lukemattoman määrän erilaisia värikkäitä lintuja. Itse tykästyin näistä erityisesti seeproihin ja kirahveihin, joita näkyi paljon, mutta joiden katseluun en vaan lainkaan kyllästynyt.

Uljas kirahvi savannilla
Ihanat seeprat
Virtahevot polskimassa
Paviaaniäiti ja -vauva

 

Pahkasika
Krokotiili pääsi yllättämään tosi läheltä autoa

Niinkuin ylläoleva kuvaralli varmasti jo paljastikin, omatoimisafarin eläinsaldo oli valtaisa ja odotukset ylittävä, joten sikäli samanlaista konseptia uskaltaa suositella myös muille.

32 thoughts on “Omatoimisafarin eläinsaldo Krugerin kansallispuistossa

  1. Wau! Olette tosiaan nähneet ihan tosi paljon eläimiä. Minä niin haluaisin nähdä kirahvin. Olen nähnyt sellaisen eläintarhassa, mutta haluaisin nähdä kirahvin juoksemassa. Se on jotenkin niin hassun näköistä 😀
    Ihan varmasti on ollut hyvä valinta tuo omatoiminenkin safari. Itse tässä pikkulapsielämänvaiheessa valitsisin all-inclusiven, ettei itse tarvitsisi nähdä vaivaa, mutta voisin hyvin ajatella muutaman vuoden päästä myös omatoimista safaria.

    1. Juu, eläimiä tosiaan oli paljon ja kuvia tuli otettua satamäärin 🙂 Kirahvi ei ollut Krugerissa mitenkään vaikea bongattava, vaan niitä näkyi vähän väliä. Juoksevaan yksilöön ei tosin törmätty, mutta lehtiä syöviin ja käveleviin kirahveihin monen monituista kertaa. Eli jos joskus safarille päädyt, niin uskoisin, että kirahvihaaveesi toteutuu. All-inclusive safareita on paljon tarjolla, jos omatoimimatkailu Afrikassa ei kiinnosta. Itse en ehkä lähtisi safarille ihan pienten lasten kanssa, kun autossa istumista tuppaa kertymään päivää kohti kuitenkin aika monta tuntia, ja eikä autosta voi nousta kesken ajon jaloittelemaan. Mutta kyllä tuolla lapsiperheitäkin paljon näki eli ilmeisesti homman saa toimimaan niinkin 🙂

  2. Käyhän se noinkin, hyvinhän te eläimiä löysitte. Melkein kuitenkin luulen, että ottaisin kuljettajan ja täysihoidon, olisi vähemmän säätämistä.
    Kissapetoja haluaisin ehdottomasti nähdä, sillä olin safarilla Senegalissa eikä siellä ollut lainkaan kissapetoja.

    1. Tosi näppärästi sujui safari näin omatoimisestikin, mutta toki kaikki olisi ollut varmasti vielä simppelimpää, jos olisi ostanut enemmän palveluja ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Me oltiin tyytyväisiä meidän leijonabongauksiin, mutta ihan pienen inan verran jäi harmittamaa, ettei nähty leopardia. Eli kissapetoja löytyy Krugerista kyllä 🙂

  3. Kruger <3 Kaksi kertaa ollaan Krugerissa ajeltu omatoimisesti ja lähtisin ihan koska vain kolmannen kerran. Juuri tänään aamulla viimeksi sitä mietin ja sitten tämä postaus osui silmiin. Kruger on kyllä takuuvarma paikka nähdä eläimiä. Ei mekään meinattu uskoa onneamme ekalla kerralla, kun siellä käytiin. Seuraava safari kuitenkin tullaan näillä näkymin tekemään keskisessä Afrikassa vielä melko piakkoin. 🙂

    1. Teidän blogia onkin opiskeltu moneen kertaan ennen omaa Krugerin reissuamme, joten iso kiitos monista kullanarvoisista vinkeistä omatoimisafarille! Mä lähtisin kanssa milloin vaan uudestaan Krugeriin 🙂 Vaikka nytkin meni reissu ihan tosi hyvin, niin seuraavalla kerralla osaisi tehdä matkasta ehkä vielä pikkuisen paremman, kun nyt ekan reissun jälkeen hahmottaa, miten kaikki toimii ja mistä itse eniten tuolla tykkää. Minne olette suuntaamassa seuraavalle safarille? Jään innolla odottamaan kuulumisia tulevalta safarimatkaltanne 🙂

  4. Itse olen ollut kerran neljä päivää tuolla Krugerissa opastetulla retkellä. Toisin sanoen meillä safariopas ja ajeltiin jeepillä + yks iltasafari sellaisella avokuorma-autolla. Paljon silloin näki myös näitä omatoimisafarikuskeja ja Kruger näyttää olevan sellaiseen sopiva kohde. Itsekin mietin, että voisin siellä hyvin omatoimistesti myös ajella. Joka tapauksessa aion mennä Krugeriin uudestaan, se oli erinomainen safarikohde kaiken kaikkiaan.

    1. Krugerissa oli tosiaan paljon omatoimisafarilomailijoita, ja homma toimii omatoimisesti uskomattoman hyvin. Mä tykkäsin omatoimikonseptissa erityisesti siitä, että oman päivärytmin sai valita itse, ja eläimiä sai pysähtyä ihailemaan oman mielenkiintonsa mukaan. Käytiin yhtenä iltana “valmissafariajelulla”, sillä yksityisautot eivät saa liikkua Krugerissa pimeään aikaan, ja haluttiin kuitenkin yösafarikokemuskin saada. Kauheasti ei koettu safarikuskin tuovan hommaan lisäarvoa, vaikka toki hän onnistui osoittamaan meille joitain sellaisia eläimiä, joita ei oltaisi takuulla muuten huomattu. Ammattilaisen ohjaamassa safariautossa istuminen on myös jotenkin rennompaa, kun ei itse tarvitse tähyillä eläimiä, vaan voi luottaa siihen, että joku ne sinulle osoittaa. Eikä toisen tarvitse keskittyä ajamiseen, vaan molemmat voivat nauttia täysimääräisesti ympäröivästä luonnosta. Mutta silti mä uskon, että valittaisiin jatkossakin omatoimikonsepti, kun ajaminen ei ollut meille minkäänlaista tuskaa. Puolensa kaikessa 🙂

    1. Kiitos! Kruger on kyllä upea kohde eikä vaadi häävejä valokuvaajan taitoja ottaa siellä hyviä kuvia 🙂

  5. Ai että, mahtavan paljon eläimiä näitte ja hienoja kuvia niistä muistoksi! Mitä tuolla Krugerissa sitten saferipaketit maksavat suunnilleen? Sambiassa kävimme parilla sellaisella, joissa hinta oli noin 100 dollaria/vuorokausi. Toki siellä olisi omatoimisafari ollut varmasti myös hieman haastavampi kuin Etelä-Afrikassa. Me emme bonganneet leijonia mutta leopardin kuitenkin näimme vastapainoksi! Etelä-Afrikkaa olisi mahtavaa lähteä kiertelemään joskus ja nimenomaan omatoimisesti, sillä niin upeaa luontoa ja kulttuuria tuolta mantereelta löytyy. 🙂

    1. Niin ja piti vielä jatkaa, että oppaassa oli se hyvä puoli, että ilman opastusta olisi suurin osa linnuista jäänyt bongaamatta tai ainakin tunnistamatta. Isommat eläimet on tietysti helpompi tunnistaa itsekin, mutta kyllä oppaalta silti sai mielestäni paljon arvokasta tietoa safarin aikana eläimistä ja luonnosta muutenkin, kuten kasveista. Joihinkin kansallispuistoihin ei ehkä edes kannata suunnata ilman opasta (kuten Kafuen kansallispuistoon Sambiassa, josta olen kirjoitellut blogiin: https://vidaestrada.wordpress.com/2016/07/19/seikkailusafarilla-kafuen-kansallispuistossa-day-1/), mutta mahtavaa että Krugerissa voi hyvin ajella myös itsekseen! 🙂

      1. Ja ihan varmasti oppaasta on apua bongaamisessa. Mitä pienemmäksi eläimet menevät, niin sitä enemmän harjaantuneemman silmän tarve varmasti vielä korostuu. Me oltiin niin tohkeissaan kaikista isoita eläimistä, että jäi linnut kyllä nyt tosi pienelle huomiolle 🙂

    2. Hintavaihtelu on varmasti tosi kovaa, mutta yhdessä keskitasoisessa paikassa kolmen yön ja neljän päivän safaripaketti all inclusive-henkeen olisi maksanut inan yli 1000 €/pää (sisältäen kuljetukset Johannesburgista Krugeriin ja takaisin). Mutta tämä on nyt vaan yksi firma, josta pyysin tarjouksen, joten vaihtelua molempiin suuntiin on varmasti runsaasti.

  6. Mahtava kuulla, että näitte noin paljom eläimiä! Omatoimimatka Krugeriin keikkuu minulla listan ihan kärkipäässä, joten on kiva lukea erilaisia kokemuksia sieltä.

    1. Juu, elämiä todella oli! Koitan kirjoittaa vielä loppuviikosta postauksen käytännön vinkeistä Krugerin omatoimisafarille, joten siitäkin voi irrota jotain vinkkejä sinulle oman reissusi suunnitteluun 🙂

  7. Olen todalla kiinnostunut lukemaan postauksesi käytännön asioista. Afrikka-polte on kova. Ollaan pari kertaa oltu järjestetyllä viikon yksityissafarilla (Kenia ja Uganda), mutta noille matkoille on tullut luvattoman paljon hintaa. Toki majoitukset ovat olleet erittäin tasokkaita ja noin, mutta silti. Etelä-Afrikka on houkutellut pitkään, ja sinne saa välillä myös hyvään hintaan lentoja. En vain kyllästy katsomaan eläimiä!

    1. Joo, enköhän saa näpyteltyä käytännön ihan lähipäivinä. Motivaatiota kirjoittamiseen lisää, jos tietää, että joku linjoilla melkein odottaa sitä 🙂 Ihan tarkkaan budjettia meidän reissulle en nyt tähän hätään muista, mutta alle 1500 euron per henki se joka tapauksessa jäi, ja siihen on laskettu sitten ihan kaikki kulut matkareitillä Turku-Helsinki-Johannesburg-Kruger-Blyde Canyonin seutu-Johannesburg-Helsinki-Turku. Oltiin reissussa yhdeksän yötä. Majoitukset vaihtelivat tosi kivasta boutique-hotellista safaritelttaan. Autona alla oli semmonen joku katumaasturi eli ei ihan halvin pikkuauto. Musta tossa reissussa oli kyllä hinta-laatusuhde kohdillaan, ja lähtisin kyllä vaikka uudestaankin samanmoiselle setille 🙂

  8. Me olemme olleet monessa Afrikan maassa, mutta aina vaan järjestetyillä safareilla.
    Kruger taitaa olla puistona sen verran pieni vaikka Serengetiin verrattuna, että eläimet löytyvät melko helposti.
    Useimmat kissapedot taitavat olla sellaisia, että luonto-oppaat tietävät suunnilleen niiden sijainnin ja jakavat sitten radiolla tiedot muiden kanssa ja siten mahdollisimman moni asiakas pääsee niitä näkemään.

    1. Voin vaan kuvitella, että järjestetyt safarit ovat olleet hienoja! Jos Wikipediaan on uskominen, niin Kruger näyttäisi olevan itse asiassa pinta-alaltaan isompi kuin Serengeti, mutta mistä noista tietää, että miten niitä aina lasketaan. Löytyykö lukijoista joku joka olisi ollut useammassa kansallispuistossa, jotta osaisi vertailla eläinten löytymisen helppoutta eri puistoissa? Krugerin tietyilla alueilla oli mun mielestä ihan käsittämätön eläintiheys, ja sitten taas paikoin oli tosi hiljaista. Mutta minä en pysty vertaamaan Krugeria muihin puistoihin, kun omat kokemukset safareilta rajoittuvat tähän yhteen reissuun 🙂 Ja oletettavasti vuodenaikakin vaikuttaa eläinbongaukseen safareilla aikalailla.

  9. Voi jukra, ihan mahtavaa millaisen määrän eläimiä olette nähneet! Nuo nyala ja kudu olivat minulle aivan uusia tuttavuuksia 🙂 Olen silloin tällöin pyöritellyt mielessä safarireissua, mutta sitä ei vielä toistaiseksi olla lähdetty toteuttamaan edes ajatustasolla. Omatoiminen safari kuulostaa mielekkäältä mutta myös aika jännittävältä.

    1. Kyllä minuakin hiukan etukäteen jännitti Krugerissa ajaminen omatoimisesti. Nyt reissun jälkeen voin kuitenkin sanoa, että pelot olivat turhia. Tiet Krugerissa ovat hyväkuntoisia, nopeusrajoitukset maltilliset ja tieviitoitukset hyvät. Isojen eläinten (sarvikuono, elefantti) ohittaminen pelotti minua vielä ensimmäisenä päivänä, mutta sen jälkeen aloin luottamaan, että eivät ne sieltä tien poskesta autoon kimppuun hyökkää 🙂 Järki pitää tietysti pitää tuolla päässä, ja puistoon mennessä annetaan tarkat ohjeet elefanttien ohittamiseen, joita pitää tietysti noudattaa.

  10. Olipa hyvä että näitte eläimiä 🙂 ollaan käyty kerran safarilla ja se oli Sri Lankalla. Siellä ei nähty sitten yhtään mitään 😀 pari hassua norsua eikä muuta 😀 se tosin johtui siitä varmastikkin että alueella oli monia kymmeniä jeeppejä jähistämässä eläimiä :/

    1. Vaikea tietysti yhden reissun perusteella yleistää yhtään mitään, mutta oma fiilis Krugerista on kyllä se, että on ihme, jos siellä välttyy eläinten näkemiseltä 🙂 Harmi, ettei eläinsaldo ollut Sri Lankassa kummonen 🙁

  11. Aivan unelma! Olen vuosia haaveillut safarista, jossa bongata mahdollisimman paljon eläimiä ja todella hyvä tietää, että tämä onnistuu Krugerissa omatoimisestikin. Valmiiden pakettien hinnat tuntuvat monesti niin suolaisilta, vaikka puolensa toki niissäkin. Kiitos ihanasta kuvamatkasta safarille!

    1. Joo, me koettiin tosiaan kyllä, että saatiin omatoimisafarilla hyvin vastinetta rahoille, kun nähtiin noita elämiä noin hyvin 🙂 Mutta tosiaan ihan varmasti puolensa on valmispaketeissakin.

  12. Siis todella wau! Onpa ollut varmasti upea kokemus! Enpä heti uskoisi että omatoimisesti voi nähdä näin paljon. Mihin niitä kalliita paketteja edes tarvitaan, kun teidän eläinsaldo oli näin huippu. Oishan tuo joskus upeaa kokea.

    1. Joo, en olisi uskonut etukäteen minäkään, että eläimiä tulee nähtyä näin paljon! Lämmin suositus Krugerille siis, jos safari kiinnostaa 🙂

  13. Huikean näköistä! Mulle on vasta viime vuosina noussut kiinnostus safareille ja oliskin kiva kuulla ihan käytännön tasolla omatoimireissusta tuonne. Katselin kerran niitä hulppeita telttasafareita ja sitten näin niiden hinnan, huh! :)))

    1. Pysypä kuulolla, sillä koitan saada postauksen käytännön asioista valmiiksi vielä viikonlopun aikana. Mullakin oli pitkään käsitys, että safari on kaukainen unelma vaan, kun hinnat vaikuttivat aina melko hervottomilta. Mutta tällä metodilla safarin ja budjettimatkailun saa yhdistettyä 🙂

  14. Afrikka on kyllä ihan mieletön kohde luontomatkailuun – nuo safarit savannilla ovat kaikkea sitä mitä Afrikan lomalta voi unelmoidakaan. Ja onneksi Etelä-Afrikassa voi tosiaan toteuttaa näitä safareita myös omatoimisesti, mahtavan paljon olette siellä kyllä onnistuneet näkemään. Jäikö Afrikka-kuume päälle tämän reissun jälkeen? 🙂

    1. Jäi!!! Ei pelkästään eläinten takia, vaan tykkäsin Etelä-Afrikasta muutenkin tosi paljon 🙂

Vastaa käyttäjälle Anna K. - Kaukaa haettua Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *