Eurooppa, Yleinen

3.2.2018

Yö vuoristomajassa Dolomiiteilla 2752 metrissä

Avainsanat: , , ,

Laskettelulomailimme Dolomiiteilla Italiassa tammikuun lopussa. Majapaikan olimme varanneet Cortina d’Ampezzosta, ja kyseinen pikkukaupunki toimi oikein hyvin tukikohtana lasketteluretkillemme. Majapaikassamme ei ollut mitään muutakaan moitittavaa, mutta siitä huolimatta halusimme viettää yhden yön reissustamme laakson sijaan vuoren huipulla.

Vuoristomaja Rifugio Lagazuoi

Yhtenä laskupäivänä päädyimme pitämään lounastaukoa aivan upealla Rifugio Lagazuoi-vuoristomajalla lähemmäs kolmen kilometrin korkeudessa. Tämä maja sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Cortinasta, alueella jossa oli meidän makuumme mukavia laskumahdollisuuksia. Lounaan yhteydessä meille selvisi, että samaisessa vuoristomajassa on tarjolla myös majoitusta, joten melkein siltä istumalta teimme päätöksen, että haluamme yöpyä siellä reissumme viimeisen yön.

Kahden hengen huoneet olivat jo varattuja, mutta onnistuimme saamaan paikat makuusalista. Muistini ei kanna niin pitkällä, että muistaisin tarkkaan, milloin viimeeksi olen yöpynyt hostellityyppisesti jaetussa makuusalissa. Eli vaikka tällainen majoitusmuoto ei meille mitenkään tavallinen olekaan, olimme valmiit kokeilemaan sitä, jotta pääsimme yöpymään näihin mahtaviin vuoristomaisemiin. Petipaikka 12-hengen dormissa maksoi 44 €/henkilö sisältäen hyvän buffet-aamiaisen. Lisäpalveluina ostimme vielä kolmen ruokalajin illallisen hintaan 20 €/pää ja saunomismahdollisuuden 15 €/pää. Koko setti maksoi siis karkeasti 80 euroa henkeä kohden, ja oli ehdottomasti hintansa arvoinen kokemus. Majoittujan kannattaa muistaa myös, että perille asti ei pääse autolla, vaan viimeinen pätkä noustaan gondolihissillä. Jos voimassa olevaa hissilippua ei ole, maksaa edestakainen matka korkeuksiin 15 €/henkilö.

Saanko esitellä, vuoristomaja Rifugio Lagazuoi 2752 metrin korkeudessa.

Miten sujui yö makuusalissa?

Vaikka viimeisestä makuusalikokemuksestamme oli jo aikaa, sujui yö Rifugio Lagazuoin dormissa oikein hyvin. Meidän dormissamme majoittui lisäksemme vain yksi henkilö eli sänkyjä oli paljon tyhjänä. Sängyissä oli puhtaat lakanat ja muhkeat peitot, ja vaikka huone oli viileähkö, ei peiton alla palellut yöllä tippaakaan. Lisäpeitteitä olisi myös ollut saatavilla, jos kylmyys olisi kiusannut.

Vessat ja suihkut olivat käytävällä, ja nämä tilat oli rempattu vastikään oikein siisteiksi. Vesi on ylhäällä vuorilla ylellisyystavaraa, joten suihkua varten piti ostaa erillinen poletti. Meillä suihku sisältyi saunamaksuun, joten pääsimme testaamaan suihkut ja totesimme ne toimiviksi ja riittävän lämmintä vettä tarjoaviksi.

Makuusali ajoi asiansa ja oli siisti.

Aamiainen ja illallinen korkeuksissa

Aamiainen tarjoillaan majoittujille klo 7.30-8.30 eli aamu-unisille saattaa tulla kiire. Valikoima aamiais-buffetissa oli hyvä – mielestäni taso muistutti pikemmin hotellien kuin hostellin tarjontaa. Leivät päällisineen, jugurtit, makeat leivonnaiset, mehut ja munat löytyvät seisovasta pöydästä, kun taas kahvi tarjoiltiin pöytiin.

Illallinen oli kolmen ruokalajin setti, joka tarjoiltiin kaikille asiakkailla samaan aikaan illalla. Erikoisruokavalioita noudattavat saivat toivomiaan variaatioita ruokiin, mutta muuten kaikille tarjoiltiin sama, keittiöhenkilökunnan päättämä menu. Fine diningistä ei ollut kyse, vaan pikemminkin hyvästä ja rehellisestä italiaisesta kotiruuasta. Annokset olivat sen verran runsaita, että koko päivän ulkoilmassa kaloreita kuluttaneen laskijankin maha tulee takuulla täyteen. Viini- ja muu juomavalikoima oli kattava.

Ensimmäinen annos kolmen ruokalajin illalliselta.

Tynnyrisaunassa lumisten vuorten ympäröimänä

Kun huomasimme, että Rifugion pihalla oli tynnyrisauna, oli saman tien selvää, että haluamme päästä testaamaan sitä. Ennakko-oletus toki oli, että löylyt tuskin ovat kummoiset ja lämpötila hädintuskin hikoiluttavan puolella, mutta maisema saunan ikkunasta oli sen verran komea, että saunomista ei vaan voinut jättää väliin.

Kun pääsimme saunaan sisään, totesimme olleemme väärässä myös löylyjen laadussa. Kunnon puukiuas tarjosi hyvät löylyt ja lämpötila saunassa nousi aivan riittäviin lukemiin. Kun muita asiakkaita ei näyttänyt sauna pahemmin kiinnostavan, saimme nauttia löylyistä vielä aivan ylhäisessä yksinäisyydessämme. Ja maisemat saunan ikkunasta olivat aika erilaiset, mihin Suomen mökkisaunoissa on saanut tottua. Nyt ei ikkunasta kimmeltäneet järven aallot vaan korkeat lumihuippuiset vuoret.

Ja koska ehdimme saunaan vielä päivänvalon aikaan, oli se kyllä aika mahtavaa kokemus, kun saunasta saattoi tulla vilvoittelemaan ulos auringonpaisteeseen. Mikäs siinä oli hörppiessä saunajuomaa, kun aurinko lämmitti mukavasti kroppaa ja ympäröivä komea maisema sisintä.

Tynnyrisauna ulkoa…
…ja sisältä.
Hiukan vilvoittelua ja maisemien ihailua saunomisen lomassa.

Ja sitten ne maisemat

Maisemat melkein kolmen kilometrin korkeudessa selkeällä säällä – mitä niistä nyt voisi sanoa. Ne olivat kertakaikkisen upeat. Jylhää lumipeitteistä vuoristoa näkyi joka puolella niin kauas kun katse vaan kantoi. Yöpyminen ylhäällä mahdollisti maiseman näkemisen eri vuorokaudenaikoina. Auringonlasku ja -nousu olivat odotetusti hienot, mutta hiukan yllättävää puolestaan oli yön valoisuus. Täysikuu valaisi uskomattoman paljon, ja yön pimeydessäkin ympäröivät vuoret oli helppo havaita. Vaikea kuvitella, että noihin maisemiin kyllästyisi ikinä.

Maisema auringonlaskun aikaan.
Ja myöhään illalla. Kiitos kuutamon ja valovoimaisen linssin kuvaaminen onnistui silloinkin.
Ja viimeisenä seuraavan aamun auringonnousu.

Aiheeton stressi vuoristotaudista

Vuoristomaja sijaitsi siis 2752 metrin korkeudessa. Portaita noustessa korkeuden huomasi selkeästi normaalia nopeammasta hengästymisestä. Ylhäälle päästyämme sain kuningasidean alkaa selvittämään, kuinka paljon vähemmän happea noissa korkeuksissa on kuin merenpinnan tasolla. Samalla törmäsin tietoon, että vuoristotaudin oireet saattavat alkaa jo 2000-2500 metrin korkeudessa, etenkin jos korkealla yöpyy. Nukkumaan mennessä stressasinkin sitten, että miten ihmeessä pääsemme tuolta keskellä yötä alas, jos vuorisotauti alkaa oirelemaan. Aika turha stressi sikäli, että vieressä oli gondolihissi, joka olisi todennäköisesti saatu hätätilanteessa liikkeelle. Eikä mitään oireita tietenkään (onneksi) tullut.

Tästä pienestä turhasta stressistä huolimatta visiittimme tuolla ylhäällä oli upea kokemus, ja voisin hyvin kuvitella palaavani tuonne tai jonnekin vastaavaan vuoristomajaan toisen kerran. Tai lähteväni jopa retkeilyhenkiselle laskettelureissulle, jossa kuljetaan reppu selässä vuoristomajasta toiseen alueen kattavaa rinneverkostoa hyödyntäen.

38 thoughts on “Yö vuoristomajassa Dolomiiteilla 2752 metrissä

  1. Voi hyvänen aika mitkä maisemat! <3 Ja tuo saunominen vielä noissa maisemissa, ihan mieletöntä. Mä olen viime aikoina lukenut aika paljon juttuja Dolomiiteista ja se pääsee kyllä ehdottomasti mun bucket listille… 🙂

    1. Joo, nyt oli maisemat kyllä kohdillaan 🙂 Ja kun sattui vielä kohdalle selkeät säät koko reissun ajaksi, niin ei ollut pilvetkään haittaamassa maisemien ihailua. Dolomiitit on kyllä upea kohde tämän yhden ja ainoan oman kokemuksen perusteella. Talviaikaankin voisin hyvin palata sinne, mutta myös kesäiset Dolomiitit vaellusmahdollisuuksieen kiinnostaisivat minua.

  2. On varmasti ollut upea kokemus, vau! Tuosta saunasta on kevyesti upeimmat maisemat mitä olen nähnyt tai ainakin eksoottisimmat, sillä onhan suomalainen järvimaisemakin kaunis. Todella upeita kuvia!

    1. Kiitos! En kanssa halunnut kirjoittaa tekstiin, että saunamaisemat tuolla olisivat olleet parhaat ikinä, kun suomalainen kesämaisema on kuitenkin parhaimmillaan niin kaunis. Mutta kertakaikkisen hienoa noita vuoria oli saunanikkunasta joka tapauksessa ihailla 🙂

    1. Upeaa oli tuolla kyllä 🙂 Jos tuonne huudeille mielii, niin paikka on aika helposti saavutettavissa. Lento vaan Venetsiaan, ja siitä kahden tunnin ajo melkolailla suoraan kohti pohjoista. Ajomatka on vielä suurimmaksi osaksi moottoritietä, joten matka taittuu joutuisasti.

  3. Vuoristotaudista on todellakin varoitelttu. Itse olen korkeimmillaan käynyt 3600 metrissä 1½ tunnin ajan ja hieman pelotti mahdollinen vuoristotauti. Sitä ei tullut, mutta hengästymistä kylläkin pienestä fyysisestä aktiviteetista.

    Upea maisemat on teillä ollut.

    1. Hyvä, ettet saanut noin korkealla oireita. Itsellä tämä taitaa olla korkein korkeus, missä olen ollut yön yli. Kolmen kilometrin ylitykset ovat olleet vain piipahduksia, joten niistä ei oikein voi vetää mitään johtopäätöksiä. Olisi kyllä kiva kuulla lukijoilta kommentteja, että missä korkeuksissa vuoristotaudin oireet ovat alkaneet vaivaamaan.

      1. Kyllä on upeat maisemat!! Vuoristot ne vaan ovat aina niin vaikuttavia. Itselläni vuoristotaudin ensioireet tuli hieman yli 3000 metrin korkeudessa yöpyessä ja astetta kovemmat oireet hieman yli 4000 metrissä. Syynä olikin liian nopea nousu ja oireet loppu laskeutumalla alas. Että ei sitä turhaan varoitella. 🙂

        1. Kiitos kommentista Antti! Okei eli kovin paljon korkeammalla et ole ollut, kun vuoristotaudin ensioireet ovat alkaneet kiusaamaan. Muistakin teidän blogista kuvauksen tuosta keissistä – aikamoista menoa oli teillä siellä! Hyvä, että oireet helpottivat kuitenkin nopeasti, kun pääsitte takaisin alemmaksi. Ja ehdottomasti olen samaa mieltä, että vuoristotaudista ei varoitella turhaan. Riskit on syytä tiedostaa, jos korkeisiin korkeuksiin tähtää, ja jonkinlainen käsitys on hyvä olla olemassa siitä, että miten tulee toimia, jos vuoristotauti iskee päälle.

  4. Viehättävä lumivarpunen ohjasi lukemaan ja kyllä tuo on muutenkin paikka, minne tekisi mieli lähteä. Tai no, ehkä kuitenkin lumivarpusen takia. Hostelli oli melkoisen tasokas, vaikka olikin hintava. Minusta tuo 2700 metriä on masentavan alhaalla, mutta maisemat ovat siitä huolimatta upeat, ei silmä tiedä, kuinka korkeita vuoret ovat meren pinnasta laskettuna, mutta keuhkotpa tietävät. Siksi 2700 metriä on kovin ystävällinen korkeus.
    Kiva on tietysti myös saunoa, no, ihan joka paikassa. Ei lainkaan hassumpi hostelli.

    1. Lumivarpunen oli minulle tuntematon suuruus eli se osui kuvaan ihan sattumalta. Lintunen näytti niin mukavalta vuoristomaisemaa vasten, että pitihän siitä kuva ottaa. Harmi, että räpsystä tuli varpusen osalta epätarkka 🙁 Tuo majapaikka ei ollut virallisesti hostelli vaan rifugio. En tiedä oikeaa käännöstä sille, joten käänsin sen omavaltaisesti vuoristomajaksi. Vaikka nukkumisfasiliteetit olivat tosiaan hostellitasoa, niin kaiken kaikkiaan koimme saaneemme tuolla rahoille ehdottomasti vastinetta.

    1. Joo, en oo mikään kovan luokan saunafani eikä kotona tule saunassa kovin usein käytyä. Tuolla ei kuitenkaan tarvinnut miettiä hetkeäkään, että meneekö saunaan noissa maisemissa vai ei 🙂

  5. Nyt on kyllä saunamaisemat kohdillaan! Dolomiititeilla on kyllä henkeäsalpaavan kaunista. Itse en laskettele, mutta olen pari kertaa ollut mukana hiihtolomalla ihan vain maisemien takia ja muuta talviliikuntaa harrastamassa. Mutta nyt viime vuodet perheen miesväki on käyneet Dolomiiteilla kahdestaan ja ovat yöpyneet juuri noissa rifugioissa, jonne pääsee vain laskemalla/ moottorikelkalla. Kateutta herättäviä kuvia on tullut niin majapaikoista kuin illallisistakin.

    1. Hienoa kuulla, että tekin olette löytäneet nämä upeat paikat! Enkä tosiaan yhtään ihmettelisi, josko mekin päätyisimme tuonne uudemman kerran, sillä maisemat ja palvelut olivat alueella molemmat kohdillaan 🙂

  6. Tää kyllä kuulostaa niin mun unelmakohteelta! Vuoria, sauna ja raitista ilmaa, en kestä! Dolomiitit vaikuttaa kyllä kaikinpuolin täydelliseltä kohteelta, että ei kai sitä auta kun alkaa reissua suunnitella…

    1. Dolomiiteilla oli tosissaan puitteet kohdillaan ulkoilmalomalle 🙂 Mieli tekis mennä joskus testaamaan kesäiset Dolomiitit vaellusmahdollisuuksineen ja Via Ferratoineen.

  7. Wou, mitkä saunamaisemat! Meillä on suunnitelmissa vaeltaminen Dolomiittien maisemissa, toivottavasti jollain majalta löytyisi myös sauna! Joka tapauksessa tämä postaus löysi heti tiensä kirjanmerkkeihin siltä varalta, että päädymme joku vuosi laskulomalle Cortinaan. <3

    1. Ymmärsin, että tuo samainen maja on avoinna sekä kesä- että syksykaudella, joten saunomaan pääsee kumpaan vuodenaikaan tahansa, jos joskus tuonne eksytte 🙂

  8. Wautsi! Mahtavat maisemat ja tuo tynnyrisauna on ihan huikea! Dolomiiteille olen pitkään halunnut matkustaa, enempi ehkä patikoimaan, mutta mikäli paikka hyvässä lasketteluseurassa olisi vapaa niin ei haittaisi!

    1. Talviset Dolomiitit olivat upeat, mutta haluttaisi kyllä joskus päästä tuonne myös kesäaikaan. Turkoosit vuoristojärvet houkuttelisivat kovasti, mutta ymmärrettävästi ne olivat näin talvella jäässä 🙂

  9. Oi joi! Niin siistiä ja vieläpä kohtuuhintaista! Slovakiassa yöpyminen yhdessä vuoristokohteessa olisi maksanut noin 600 euroa/yö, joten jäi nyt sitten väliin, mutta toihan olis ihan jees. Eikä haittaa, vaikka yhden yön joutuisi nukkumaan muiden kanssa samassa huoneessa.

    1. Joo, tämä ei ollut hinnalla pilattu majoitusvaihtoehto. Toki jos halvimpiin mahdollisiin hostelleihin vertaa, niin sitten hintaa oli totta kai ihan reippaasti, mutta tämä maja sijaitsi niin spesiaalilla paikalla, että ehkä vertailu keskivertohostelleihin ei ole järkevää. Ja vaikka minäkään en ole aikoihin dormissa nukkunut, niin jotenkaan tällainen yhteismajoitus ei häirinnyt tuolla minua yhtään 🙂

    1. Näin jälkikäteen mietittynä tuntuu, että ehkä minä hiukan ylireagoin vuoristotaudin uhkaan tuolla. Korkeutta ei ollut kuitenkaan vielä oikeasti paljon, ja me oltiin sopeuduttu ylempiin korkeuksiin jo useampi päivä tuolla seudulla ennen tuota vuoristomajayöpymistä. Muut yöt majoituimme Cortina d’Ampezzossa, joka on sekin 1200 metrin korkeudessa, ja laskupäivinä kävimme aina yli kahdessa kilometrissä, joten kylmiltään kroppa ei joutunut sopeutumaan tuohon 2700 metrin korkeuteen. En ole missään muotoa vuoristotaudin asiantuntija, mutta uskoisin, että vuoristotaudin uhka tuolla on varsin pieni ainakin jos ennen majoittumista tuolla ylhäällä totuttelee korkeaan ilmanalaan ensin hieman matalammissa korkeuksissa.

  10. Voi herranjestas noita maisemia, ja varsinkin nuo saunamaisemat! Huhhei. Suunnitellaan roadtrippiä Keski- ja/tai Etelä-Eurooppaan 2019 kesäksi (saatiin hääkutsu Italiaan) ja tälläiset postaukset nostattaa kyllä jo senkin matkan fiilistelyä ja suunnittelua. Italiasta Toscanan alue ja Milano sekä Sardinia on ennestään tuttuja kohteita, mutta Dolomiiteilla en ole vielä päässyt käymään. Italia on niin upea ja monipuolinen, ihan mun lemppari reissukohde 🙂

    1. Jos Dolomiitit yhtään osuvat roadtrippinne reitille, niin suosittelen kyllä lämpimästi! Tajusin tuolla Dolomiiteillä itse saman, että Italia on käsittämättömän monipuolinen matkailumaa. Me ollaan osuttu viime vuosina neljä erillistä kertaa Italiaan, ja ollaan nähty joka kerta ihan erilaisia, mutta aina tosi hienoja, paikkoja 🙂

  11. Ei vitsit, mietinkin jo jutun alussa, kun ensi kertaa mainitsit saunan, että olikohan kyseessä maisemasauna. Selvästi oli! Ihana yllätys muutenkin päästä löylyihin tuolla. Täytyykin tutkia tätä paikkaa, sillä haaveissa on patikointireissu Dolomiiteille. Voisin kuvitella, että maisemat ovat patikkakaudella vähintään yhtä upeat. Täällä olisi kiva viettää ainakin yksi yö patikkapäivän jälkeen saunoen. Aivan tajuttomat maisemat! <3

    1. Juu, oli maisemasauna toden totta! Ymmärtääkseni noita rifugioita oli tuolla alueella useita eri puolilla, joten kannattaa varmaan tsekkailla laveamminkin kuin vain tätä yhtä majaa.

  12. On kyllä aivan mielettömällä paikalla tuo majoitus! Hostellityyppiseksi ratkaisuksihan hinta on melko tyyris, mutta se varmasti selittynee tuolla sijainnilla. Voisin mielelläni olla tuolla yhden yön ja ehkä jopa dormissa, jos muuta ei olisi saatavilla. Illallinen oli kyllä tosi järkevän hintainen ja itselleni sellainen kotiruokatyyppinen illallinen uppoaakin yleensä fine diningia paremmin. 🙂

    1. Kahden hengen huoneita olisi tosiaan ollut myös, mutta koska meidän menomme tuonne on täysin etukäteen suunnittelematonta, niin ymmärrettävästi parhaat majoituspaikat olivat jo menneet. Mutta hyvin maistui onneksi uni dormissakin 🙂

  13. En ole eläissäni dormissa nukkunut ja olen ajatellut, etten niin myöhemminkään aio tehdä, mutta tuon kohdalla voisin kyllä tehdä poikkeuksen. Aivan huikea paikka. Todellakin ymmärrän, miksi halusitte jäädä!

    1. Jos dormiin täytyy jossain mennä, niin tuo ei varmasti ole pahin mahdollinen paikka 🙂 Ja tosiaan niitä kahden hengen huoneita olisi ollut myös, mutta ne olisivat vaatineet ennakkovarauksen, jota me ei tietty oltu hoidettu.

  14. Voi ihanat Dolomiitit! Itse olen Dolomiiteillä vaeltanut kesällä, mutta haluaisin kyllä nähdä nuo lumiset maisemat, vaikka en mikään talvi-ihminen ole ja ehkä hiukan tietoisesti välttelen talvipaikkoja 🙂 Kokemusta ei myöskään ole dormissa yöpymisestä, mutta voisin kyllä ehdottomasti testata etenkin tälläisen paikan missä te yönne vietitte!
    Ja nuo kuvat! Noihin maisemiin ei todella varmasti kyllästy ikinä!

    1. Vaikka oli tosi talviset maisemat ja yöllä lämpötila pakkasen puolella, niin päivät noilla huudeilla ovat usein niin aurinkoisia ja lämpimiä, että ei tarvitse vilukissankaan palella. Eli ehkä talvipaikkojakin välttelevä voisi tuonne uskaltautua 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *