Jatkan pitkän tauon jälkeen Valkoisissa lakanoissa -nimistä hotelliarvostelusarjaani kotikaupunkini Turun uusimmalla hotellitulokkaalla Solo Sokos Hotel Seurahuoneella. Kyse ei ole varsinaisesti uudesta hotellista, vaan täydellisen peruskorjauksen läpikäyneestä hotelliklassikosta, joka avattiin täysin uudistettuna yleisölle vajaa kuukausi sitten.
Vaikka Turun ravintolatarjonta on jo vuosia ollut loistava ja monipuolinen, ei kaupungin hotellitarjonnasta valitettavasti ole mielestäni voinut sanoa samaa. Majoitusvaihtoehtoja on toki piisannut, mutta perustasoiset hotellit eivät ole ainakaan minun mielikuvissani juurikaan erottuneet toisistaan eikä kovin kirkkaita tähtiä ole tuikkinut Turun hotellitaivaalla. Siksi halusin päästä testaamaan ison uudistuksen läpikäyneen Seurahuoneen pikapuolin avaamisen jälkeen. Olisiko tämä jatkossa se turkulainen hotelli, jota voisin suositella ylpeänä Turkuun tuleville vieraille? Testauksen suoritin mieheni kanssa pääsiäisen pyhinä nykyään kovassa nosteessa olevan staycation-lomailun hengessä.
Sijainti ja ympäristö
Seurahuone sijaitsee Turun keskustan aivan välittömässä läheisyydessä. Kauppatorille on matkaa kaksi korttelia ja ostoskeskus Hansa on vielä lähempänä. Kaikki kaupunkikeskustan palvelut ovat siis muutaman minuutin kävelymatkan päässä eikä Aurajoen rantaankaan ole hotellilta kuin pieni pyrähdys.
Rautatieasemalta hotellille on matkaa vajaa kilometri, ja linja-autoasemalta puolestaan reilu kilometri, joten julkisilla Turkuun saapuva vierailija tavoittaa hotellin ihan jalkapatikassakin, ainakin jos suuria kantamuksia ei ole mukana. Omaa pysäköintitilaa hotellissa ei ole, joten autolla paikalle saapuvan vaihtoehdoiksi jää joko kadunvarsiparkkipaikan etsiminen tai pysäköiminen läheiseen Q Park Eskeliin.
Tyyli
Turun Seurahuone on valmistunut alunperin vuonna 1928 Erik Bryggmanin ja Ilmari Ahosen suunnittelemana. Sataa ikävuotta lähestyvä klassikko kävi läpi totaalisen peruskorjauksen lähes kaksi vuotta kestäneen remontin aikana, ja vanhaan loistoonsa ja alkuperäiseen henkeensä palautettu hotelli avasi ovensa uudelleen huhtikuun alussa 2019.
Peruskorjaus käsitti sekä rakennuksen ulkokuoren että sisätilat. Pääsisäänkäynti palautettiin remontin aikana alkuperäiselle paikalleen, ja muutenkin julkisivu korjattiin mahdollisimman pitkälti takaisin 1920-luvun henkeen. Sisätilojen sisustuksessa 20-luku on läsnä niin pintamateriaaleissa kuin huonekaluvalinnoissakin. Lisäksi hotellin seinillä on paljon kuvitusta, joka vie ajatukset iloiselle 20-luvulle kieltolain ja jazz-musiikin tunnelmiin. Hotellin uudesta ilmeestä on kiittäminen sisustusarkkitehti Jaakko Puroa.
Huone
Majoituimme Solo Supreme Sauna -huoneessa, joka on hinnaston mukaan Seurahuoneen toiseksi kallein huonetyyppi. Supreme Sauna -huoneet sijaitsevat hotellin kuudennessa kerroksessa, ja vastaavat kooltaan karkeasti pientä kaksiota. Oleskelutilan ja makuutilan erottaa toisistaan tv-taso, joten vaikka huone on käytännössä yhtä ja samaa tilaa, niin tilanjakoratkaisun ansiosta oleskelu- ja makuutila tuntuvat kuitenkin omilta huoneiltaan. Lisäksi hotellihuoneesta löytyy suurikokoinen kylpyhuone saunalla ja vessalla, ja erikseen vielä toinen wc eteisen vierestä.
Huone on sisustettu hotellin tyyliin sopivaksi, ja tunnelma huoneessa oli ylellisen rauhallinen. Sänky ja petivaatteet tuntuivat laadukkailta ja takasivat hyvät unet. Sauna tarjosi tiukat löylyt ja kylpyhuoneessa oli luksustunnelmaa.
Itse maisema- ja luonnonvalofriikkinä harmittelin huoneen pieniä, lähes katonrajassa sijaitsevia ikkunoita. Koska olimme kuudennessa kerroksessa, olisivat maisemat huoneesta olleet takuulla hyvät, jos ikkunat vaan olisivat olleet isommat. Nämä pienet ikkunat ovat ymmärtääkseni vain näiden saunallisten huoneiden ominaisuus, ja muissa huoneissa on kunnollisen kokoiset, maiseman ihailun ja valon kulun mahdollistavat, ikkunat.
Ravintola Gunnar ja muut palvelut
Söimme illallisen hotelliravintola Gunnarissa, joka löytyy rakennuksen katutasosta. Pääsiäissunnuntaina ravintolassa oli illallakin aika väljää, joten saimme nautiskella ateriamme rauhallisessa ilmapiirissä. Palvelu oli ystävällistä ja nopeaa.
Söimme menun, joka koostui kahdeksasta erillisestä jaettavasta annoksesta. Kaikki annokset olivat maistuvia ja kauniisti tehtyjä, mutta erityisesti kielemme vei lohi- ja siika-annokset sekä suklaajälkiruoka. Koko tämä setti maksoi kahdelle hengelle yhteensä hiukan alle sata euroa, ja oli ehdottomasti hintansa väärti. Vaikka annokset yksinään eivät olleet erityisen isoja, menu kokonaisuudessaan taltuttaa isommankin nälän.
Muista palveluista testattua tuli hotellin kuntosali, jonka mies totesi kooltaan pienehköksi, mutta kaikki tarvittavat kuntoilumahdollisuudet kuitenkin tarjoavaksi. Itse piipahdin kuntosalilla vain sen verran, että havaitsin hotellin sisustustyylin jatkuvan tunnollisesti myös kuntosalin puolella. Etenkin retrohenkinen nyrkkeilysäkki ja seinillä olleet kuvat muinaisista suomalaisista urheilusankareista kiinnittivät huomioni.
Asiakaspalvelu
Asiakaspalvelu Seurahuoneella oli kaikin puolin luonnikasta ja ystävällistä niin respassa, aamiaissalissa kuin ravintola Gunnarissakin. Respaan ei tarvinnut jonottaa sen paremmin tullessa kuin lähtiessäkään, ja sekä sisään- että uloskirjautuminen sujuivat nopeasti. Saapuessamme respan tyttö jopa saattoi meidät ystävällisesti hissille. Myös kohtaamamme siivoushenkilökunta vaikutti kohteliaalta ja palvelualtiilta.
Aamiainen
Aamiainen tarjoillaan hotellin toisessa kerroksessa, ja viikonloppuisin aamiainen on nautittavissa klo 11.30 asti, joten kiirettä ei Seurahuoneella majoittuvan tarvitse pitää aamupalalle ehtiäkseen. Pitkä aamiaisaika tasoittanee myös ruuhkahuippuja aamiaissalissa.
Tunnelma aamiaissalissa oli rauhallinen ja väljä, vaikka lähes kaikki pöydät olivatkin varattuina, kun saavuimme aamiaiselle. Tästä rauhallisen seesteisestä tunnelmasta aamiaisella annan kyllä Seurahuoneelle ison peukutuksen, sillä aivan liian usein hotelleissa törmää hälyiseen aamiaishuoneeseen, ja jonoihin ja ahtauteteen ruokaa hakiessa.
Aamiaisbuffetin valikoima oli monipuolinen ja esillelaitto kaunis. Valikoima vaikutti pikemminkin harkitulta kuin ylitsepursuavan runsaalta. Uskon kuitenkin, että jokainen löytää Seurahuoneen aamiastarjonnasta itselleen maistuvaa syötävää. Lähiruokaan oli panostettu ja erityisruokavaliot näytettiin otettavan hyvin huomioon.
Kahvi tarjoiltiin pöytiin, mikä on aina mukava ekstraluksuselementti. Kahvin ohessa tarjoilija toi halukkaille pöytään punajuuri-inkiväärishotin, jolla sai viimeiset unihiekat karkotettua silmistä.
Hinta
Kahden hengen majoitus Solo Supreme Sauna -huoneessa yhdeltä yöltä maksoi 135 euroa pääsiäisviikonloppuna. Hinta sisälsi aamiaisen, nettiyhteyden ja hotellivieraiden yhteiskäytössä olevan kuntosalin ja saunan hyödyntämismahdollisuuden.
Kovin vähän sitä tulee omassa kotikaupungissaan hotelliöitä vietettyä, joten tarkkaa käsitystä Turun hotellihinnoista minulla ei ole, mutta tuntumani on, että saimme rahoillemme Seurahuoneella hyvin vastinetta. Ottaen huomioon, että kyseessä oli juuri ison remontin jäljiltä avattu keskustahotelli, ja huoneemme oli melkein kuin sviitti, koin että hinta-laatusuhde oli tässä enemmän kuin kohdillaan.
Oman kokemukseni perusteella suosittelen Turun uudistettua Seurahuonetta ylpeänä niin turisteille ja liikematkaajille kuin sopivaa staycation-kohdetta etsiville turkulaisillekin. Seurahuone sopii etenkin henkilöille, jotka kaipaavat majapaikkaansa sitä hiukan uniikimpaa putiikkihotellinomaista tunnelmaa, jota ketjuhotelleista ei tavallisesti löydy.