Eurooppa, Maailma, Suomi, Yleinen

Tossua toisen eteen metsässä ja kaupungissa

7.9.2017

Tykkään kävellä. Etenkin silloin kun ei ole aikapainetta olla määränpäässä tietyllä minuutilla. Lomareissuilla tällaista kiirettä ei onneksi yleensä ole, ja siksi askeleita kertyy puhelimen askelmittariin yleensä matkoilla aikamoinen määrä. Viimeaikainen ennätys on elokuussa Kebnekaisen lähimaastossa hankitut reilut 48 000 askelta yhdessä päivässä.

Patikkapolut vetävät puoleensa

Vaikka tykkään monenlaisista matkoista, niin yksi selkeä suosikkini ovat patikkamatkat luonnossa. Jos päätös lomareissujen sisällöstä olisi yksin minun, niin viettäisin lomani varmaan pääosin patikkapoluilla ja vaellusreiteillä hienoissa luontomaisemissa. Metsä kelpaa, vuoret kelpaa, merenranta kelpaa. Luonnon pitää kuitenkin olla suhteellisen koskematonta eikä muita ihmisiä saa olla samoilla poluilla tungokseksi asti. Kärsimätön luonteeni tekee yhteen paikkaan pysähtymisen pitkäksi aikaa mahdottomaksi, joten siksikin kävely sopii minulle hyvin. Maisemat vaihtuu pikkuhiljaa, ja eteenpäin meneminen tarjoaa tekemistä. Olen myös huomannut, että jos johonkin upeaan luontokohteeseen menee vaan piipahtamaan, kokemus paikasta jää varsin pintapuoliseksi. Kun taas alueelle suunnittelee päiväpatikan tai pidemmän vaelluksen, pääsee maisemaan itsekin sisään ja kokemus on syvempi. Jostain syystä tykkään myös kävelyn tasaisen tappavasta tahdista ja hitaasta vauhdista, koska silloin maisemat eivät vaan vilahtele ohi, vaan niitä ehtii ihan oikeastikin katselemaan. Pidemmillä vaelluksilla monotoninen kävely tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden aivojen nollaamiselle, sillä yleensä jossain vaiheessa vaellusta siirryn tilaan, jossa ajatuksiin mahtuu vain seuraavat pari askelta ja ympäröivä maisema.

Jossain Alesjauren ja Abiskojauren välissä Ruotsin Lapissa.

Grand Canyonilla talvella patikoidessa täytyy kenkien päälle virittää lumiketjut.

Saariselältä löytyi lunta heinäkuussakin.

Kertyy niitä askeleita kaupunkilomillakin

Kävelyintoiluni ei rajoitu ainoastaan luontokohteisiin, vaan myös kaupunkilomilla kävelen mielelläni. Jos vaan mahdollista, niin valitsen majoituksen niin, että sieltä on helppo siirtyä jalan omiin kiinnostuksen kohteisiin. Hahmotan suuntia ja etäisyyksiä paljon paremmin kävellessä kuin esimerkiksi bussin kyydissä istuen. Metro on vihoviimeinen kapine siinä suhteessa, että se saa suuntavaistoni ihan sekaisin, ja kaupunkimaisemat menevät toki myös totaalisen ohi maan alla matkatessa. Kävellessä isossa kaupungissa paikasta toiseen tulee myös nähtyä paikkoja, joihin ei ikinä muuten päätyisi. Joskus nämä matkan varrelta sattumalta löytyneet yllätykset ovatkin osoittautuneet niiksi kaikkein kiinnostavimmiksi nähtävyyksiksi ja kuvakulmiksi. Ja toki kävelyssä on sekin hyvä puoli, että tulee poltettua edes jokunen niistä kaloreista, joita hotelliaamiaiset ja muut matkaherkut kroppaan varastoivat.

Pietarissa kävelimme käytännössä joka paikkaan.

 

Istanbulissa oli kova helle eikä lasten kävelyinto ole samaa luokkaa kuin äidin, mutta kyllä me sielläkin kävelimme. Tosin välillä leputeltiin väsyneitä jalkoja taksin kyydissä.

Reykjavikin keskusta on niin kompakti, että kävellen pärjää mainiosti.

Lähiviikkoina kävelijä pistetään koville, kun on edessä matka kohteeseen, jossa kävely ei todennäköisesti ole isossa määrin mahdollista. Blogi hiljentyy nyt pariksi viikoksi, ja sen jälkeen kerron, miten hyvin hermot kestivät vähäisiä kävelymahdollisuuksia matkalla.

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover, Vagabonda ja Skimbaco

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Ananas2go / Popot pogoillen 7.9.2017 at 21:22

    Jihuu! Lisää tossunkuluttajia! Minäkin tykkään tutustua nimenomaan kaupunkeihin kävellen. Yksi hauska ilmainen harrastus on kuljeskella ja ihmetellä, katsella arkkitehtuuria, huomata muraaleja tai katutaidetta, piipahtaa kohdalle osuneeseen kiinnostavaan paikkaan tai vain istahtaa katselemaan ihmisiä.

    Matkailoa”

    • Reply Katariina 8.9.2017 at 09:54

      Just näin! Muraalit on mulle aika uusi juttu vielä, mutta vähäiselläkin tähän astisella muraalibongailulla olen todennut sen tosi hauskaksi tavaksi kierrellä kaupunkeja. Onko sinulle vinkkejä hyvistä muraalikaupungeista?

      • Reply Ananas2go / Popot pogoillen 9.9.2017 at 10:48

        Hyviä muraalikaupunkeja, hmm… Tuota täytyykin tuumia. Palaan aiheeseen, kun löydän jotain. Lähinnä tuli mieleen, kun yksi oli se majapaikan lähellä Budapestissa äskettäin. Oulussa ja Helsingissäkin on muutama kiva.

        Olen varmasti lukenut tästä jotain. Palaan, kun saan pengotuksi.

        • Reply Kati / Lähinnä Kauempana 10.9.2017 at 09:41

          Belfast on muuten tosi hyvä ja mielenkiintoinen muraalikaupunki! Mulla onkin työn alla kevyt postaus kaupungin muraaleista ja katutaiteesta. Sitten Lissabon on myös älyttömän hyvä muraali/katutaidekaupunki! Mä olen jossain vaiheessa nimenomaan suunnitellut kaupunkilomien reitit niin, että pääsen ihailemaan maalauksia.

          Hauskan näköiset nuo telaketjukengät. 🙂

          • Katariina 10.9.2017 at 13:02

            Kati: Jään odottamaan mielenkiinnolla postausta Belfastista muraalikaupunkina. Lapset hinkuu Belfastiin Titanic-museon takia, joten muraaleissa olisi sitten toinenkin syy matkustaa joskus sinne 🙂

        • Reply Katariina 10.9.2017 at 13:03

          Ananas2go/Popot pogoillen: Ok! Kiva, jos jaksat penkoa, mutta älä kuitenkaan ota stressiä tästä 🙂

  • Reply sarsa /Pohjoistuuli puhaltaa 10.9.2017 at 10:18

    Tunnustaudun myös tossun kuluttajaksi, niin luonnossa kuin kaupungissakin. Rakastan sitä tunnetta kun kulkee uudessa kaupungissa jalkaisin ja on oikeasti osa sitä ihmisvilinää. Ja silloin oikeasti päätyy kaikille kivoille kaduille, jotka muuten voi jäädä huomaamatta. Luonto on myös minun reissuillani tärkeässä osassa , aina niiden maisemienkaan ei tarvitse aivan huippuja olla. Kävely ihan paikallisten arkimaastossa ja poluilla riittää oikein hyvin.

    • Reply Katariina 10.9.2017 at 13:04

      Hyvin samoilla linjoilla ollaan, sillä voisin allekirjoittaa kaiken sanomasi 🙂

  • Reply Jenni 10.9.2017 at 14:22

    Kävely on ihan huippua! Pitäisi vaan tehdä sitä enemmän – myös lomilla. Pienten lasten kanssa ei ole nyt oikein tuntunut onnistuvan, mutta ehkä senkin aika on vielä taas edessä. Miehen kanssa kaksin meillä oli aina lomilla myös sääntö: mene aina portaita! Tämä lähinnä sen lomaherkuttelun vastapainoksi. Roomassa meidän hotellihuone oli 5. kerroksessa, ja sinne käveltiin joka kerta 😃

    • Reply Katariina 10.9.2017 at 14:59

      Juu, se aika on kävelyn suhteen vähän haastava, kun lapset eivät enää suostu istumaan rattaissa, mutta eivät vielä jaksa kävellä pitkiä matkoja. Onneksi tilanne helpottuu vuosi vuodelta. Ihan mielenkiinnosta tsekkailin iPhonen askelmittarista, millaisia askelmääriä meillä on kertynyt kaupunkilomilla lasten kanssa. Kesällä 2016 Budapestissä oltiin näköjään kävelty useampana päivänä yli 15 000 askelta, ja silloin nuorimmainen oli neljä. Nyt vuotta myöhemmin askeleita kertyi helteisessä Istanbulissa noin 13 000 per päivä. Vauhti on totta kai hidas ja askeleet kertyvät päivän mittaan pikkuhiljaa, mutta ihan kiva on ollut huomata, että vähitellen lasten kanssakin pystyy kävelemään enemmän ja enemmän 🙂

  • Reply Ansku BCN 10.9.2017 at 16:28

    Täällä myös yksi innokas kävelijä, niin luonnossa kuin kaupungissakin :). Paljon olisi kaupungeista jäänyt näkemättä ilman päämäärätöntä kävelyä ja pientä eksymistä (luontoon en kyllä mielelläni eksy…)

    • Reply Katariina 10.9.2017 at 17:46

      Totta, luonnossa eksyminen ei ole kivaa! Onneksi nykyään on pelit ja vehkeet suunnistuksen apuna metsässäkin, jollei klassiset kartta ja kompassi istu omaan käteen 🙂

  • Reply Jaakko / Lomallaviimeinkin 10.9.2017 at 18:12

    Kävely on paras tapa kokea uusi kohde! Itsekin varsinkin kaupunkilomalla kävelen päivittäin paljon, yleensä tämän vuoksi 4-5 päivää kaupunkilomalla on maksimi, jonka jälkeen jalkojen on hyvä päästä vähän lepäämään. Tykkään myös juosta kaupunkilomilla, mutta jos kävelee päivittäin jo 20 km niin ei juoksulenkki enää oikein kulje 😀

    • Reply Katariina 10.9.2017 at 22:15

      Hyvä pointti tuo lepopäivien tarve jaloille! Meillä kaupunkilomat on yleensä pitkiä viikonloppuja tms., joten tarvetta levolle ei ole tullut, mutta pidemmällä matkalla tuo tulisi varmasti eteen. Joskus luin jostain, että Tukhomassa turisteille tarjotaan opastettuja juoksulenkkejä, joissa kuntoilu ja kaupunkiin tutustuminen on pistetty yhteen pakettiin. Ihan hauskankuuloinen konsepti sekin 🙂

  • Reply Terhi | VAGABONDA 11.9.2017 at 00:38

    Minäkin tykkään kävellä, etenkin luonnossa mutta myös kaupunkilomilla. Paras kaupunkikohde onkin sen kokoinen, että se on käveltävissä, eikä julkista liikennettä tarvitse käyttää kuin ehkä vain silloin, kun on eksynyt liian kauas hotellilta, eikä enää jaksa kävellä takaisin 🙂 Minun raja kaupunkilomilla on yleensä noin 15 km/päivä: jos enemmän kävelee, ei seuraavana päivänä jaksa kävellä kovinkaan paljoa.

    • Reply Katariina 11.9.2017 at 09:07

      Toi on niin totta kyllä, että hiukan pienempi kaupunki on optimaalinen kävelemiselle. Suurkaupungeissa mua alkaa helposti ärsyttämään se metrolla tai muulla kulkemiseen tuhrautuva aika, sillä kyllä siihen kuitenkin oma aikansa kaikki säätöineen menee, vaikka kuinka tehokkaasta kulkupelistä kyse olisikin. Hotellivalinnalla pystyy tietysti osittain vaikuttamaan siihen, kuinka paljon julkisia joutuu käyttämään, mutta ei sekään joka paikassa kaikkea ratkaise. Eli ehdottomasti ääni pienemmille kaupungeille täältäkin 🙂

    Leave a Reply