Eurooppa, Yleinen

Viron kansallismuseo löytyy Tartosta ja se on upea!

23.5.2018

Kansallismuseot taitavat sijaita useimmiten maiden pääkaupungeissa, mutta Virossa kansallismuseota ei kannata etsiä Tallinnasta, vaan suunta pitää ottaa kohti Tartoa. Päätös kyseisen museon perustamisesta tehtiin jo vuonna 1909, mutta prosessi oli lievästikin sanottuna hidas, sillä museon ovet avautuivat vasta syksyllä 2016. Sanonta pitää tässä tapauksessa kuitenkin paikkansa, ja hiljaa tuli hyvää, sillä museo on upea. Pelkkä ulkokuorikin on massiivisuudessaan vaikuttava, eikä seinien sisältä löytynyt anti jättänyt kylmäksi sekään.

Museo vanhan lentotukikohdan kiitoradalla

Viron kansallismuseo (Eesti Rahva Muuseum) sijaitsee noin kolme kilometriä Tarton keskustan ulkopuolella toisen maailmansodan aikaisen lentotukikohdan alueella. Reippaimmat kävelevät museoon, ja muut pääsevät perille näppärästi joko bussilla tai omalla autolla. Pysäköintipaikkoja on hyvin tarjolla, ja pysäköinti on maksutonta.

Lasiseinillä varustettu betonirakennus on suunniteltu jäljittelemään nousevaa lentokonetta eli rakennus on toisesta päästä varsin matala, ja kohti toista päätä kulkiessa kattokorkeus moninkertaistuu. Rakennuksen muoto symbolisoi myös pienen naapurikansamme nousua synkästä historiasta kohti nykypäivän hyvinvointia ja vaurautta.

Aikuisten pääsylippu museoon maksaa 14 €, mikä on aiheuttanut Virossa pientä kohua. Hintaa pidetään niin kalliina, että kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan oman maan historiaa esittelevään kansallismuseoon. Suomalaisturistin näkökulmasta hinta oli kuitenkin oikein kohtuullinen, ja koin saaneeni rahoilleni hyvin vastinetta.

Museon pääaulassa oli käyntimme aikana näytillä floristikilpailuun osallistuneiden kukkataitajien upeita luomuksia.

Kivikaudelta 2000-luvulle ja kansallispukuja päälle

Jos museon annista haluaa nauttia kronologisessa järjestyksessä, museokierros kannattaa aloittaa B-sisäänkäynnin (rakennuksen matala pää) puolelta. Sieltä kun matkaa lähtee taittamaan kohti rakennuksen korkeaa päätä, tulee samalla siirtyneeksi askel askeleelta kivikaudelta kohti nykyaikaa. Vaikka näyttely oli laadukas myös historian aikaisempia vaiheita esittelevien alueiden osalta, niin itseäni puhutteli erityisesti lähihistoria. Viron itsenäistymistä edeltävä aika ja vuodet itsenäistymisen jälkeen oli esitetty niin elävästi, että välillä kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitäni. Vaikka Viron nopean kehittymisen on tietysti itsekin pystynyt satunnaisilla Viron reissuilla huomaamaan, niin museon näyttely konkretisoi sen aivan uudella tavalla. Sosialistisen neuvostotasavallan säätelystä ja niukkuudesta on alle 30 vuodessa tehty hyppy moderniksi EU-valtioksi, jossa keskiluokkaisten perheiden elämä näyttää melkolailla samalta kuin kaikkialla muulla länsimaissa.

Hieno lisä näyttelyn seuraamiseen oli lippujen ostamisen yhteydessä annettu ”kielikortti”, jolla vironkieliset esittelytekstit sai käännettyä suomeksi korttia vilauttamalla.

Kun historian nälkä on tyydytetty, kannattaa käydä katsomassa vielä virolaisia kansallispukuja esittelevä näyttely, jossa valtava määrä eri alueiden kansallispukuja oli koottu kauniiksi kokonaisuudeksi. Kansallispuvut oli ryhmitelty vuodenajan mukaan, ja näyttelyn estetiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Museo tarjosi myös toiminnallisempia osia: tässä sai synnytettyä käsivoimin höyryä.

Tässä ollaan edetty jo itsenäisen Viron aikaan.

Esittelytekstin kieli vaihtui näppärästi korttia vilauttamalla

Kansallispukunäyttely oli esteetikon unelma.

Tankkausta museokierroksen lomassa

Museo on sen verran suuri, että sen kunnolliseen kiertämiseen on hyvä varata 2-3 tuntia. Oikein perinpohjainen museovieras viihtyy paikalla vielä tätäkin kauemmin. Jos nälkä iskee museovisiitin lomassa, niin museokahvila tarjoaa hyvää ravintoa ruumiille. Käyntipäivämme lounasvaihtoehdot olivat lohikeitto (3 €) ja buffet (7 €), ja lisäksi pienempää nälkään oli tarjolla leivonnaista jos jonkinnäköistä. Kahvila on tyylikäs ja ruoka maistuvaa ja todella edullista, joten museovisiitti melkein kannattaa ajoittaa lounaan tienoille, jotta kahvilan annista pääsee nauttimaan.

Buffet näytti hyvältä! Kahvilan ikkunasta avautuu maisema vanhalle kiitoradalle.

Tässä kolmen euron lohisoppalounaassa oli hinta-laatusuhde enemmän kuin kohdillaan. Näin hyvää lohikeittoa en ole hetkeen syönyt.

 

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Sari – Campasimpukka 25.5.2018 at 06:30

    Mekin kävimme tuolla jokunen aika sitten ja pidimme kovasti! Upea museo.

    • Reply Katariina 25.5.2018 at 09:20

      Olen täysin samaa mieltä! Olin etukäteen lukenutkin, että museo on hieno, mutta se onnistui silti yllättämään positiivisesti 🙂

  • Reply Heidi / Fiiliksiä & hetkiä 2.6.2018 at 12:31

    Tämä on jotenkin jäänyt käymättä kaikilla Tartto-reissuillani, en kyllä tiedä miten olen voinut jättää käymättä 🙂 Ensi kerralla ehdottomasti tänne! Ja tuo lohikeitto leipineen kyllä kruunais kaiken. Nam.

    • Reply Katariina 2.6.2018 at 13:41

      Museo on tosiaan vain pari vuotta vanha, mikä saattaa osaltaan selittää sen, ettet ole sinne eksynyt. Ja museo sijaitsee myös hiukan keskustan ulkopuolella, joten jos sen olemassa olosta ei tiedä, niin vahingossa sinne ei eksy. Mutta ehdottomasti sinne kannattaisi eksyä!

  • Reply Rosa 2.6.2018 at 23:33

    Kansallispukunäyttely kuulosti todella kiinnostavalta. Kiitos vinkistä. Katsoin, että näyttely olisi vielä tämän kesän esillä, joten täytyy rynnätä lähiaikoina Tarttoon. Kaupunki on minulle vieras. Olen käynyt siellä vain kerran yli 10 vuotta sitten.

    • Reply Katariina 2.6.2018 at 23:54

      Hyvä, että sait selville kansallispukunäyttelyn keston, sillä siitä minulla ei olisi ollut mitään tietoa! Virolaiselta kollegaltani kuulin, että kansallispukunäyttely pääsee parhaiten oikeuksiinsa opastuksen kanssa, joten tsekkailepa, osuisiko sinulle opastuskin kohdalle. Kirjoitan vielä jossain kohtaa yleisemmän postauksen Tartosta (hotellit, ravintolat, matkustaminen sinne), joten pysypä kuulolla 🙂

  • Reply Anna | Tämä matka 3.6.2018 at 09:49

    Olemme lähdössä kuukauden kuluttua ajelemaan taas Via Balticaa ja tämähän voisi olla hyvä kohde ajaa hieman sivuun reitiltä ja pysähtyä. Tarttoakin voisi kierrellä. Viimeksi vieraillessamme siellä, jäi kaupunki vähälle huomiolle, koska kumpikin oli kesäflunssassa ja lähinnä vain lepäsi hotellilla.

    • Reply Katariina 3.6.2018 at 10:01

      Käykää ihmeessä, jos reitille yhtään sattuu! Virolaiset ovat todella panostaneet tähän museoon, joten jos historia ja yhteiskunnalliset asiat missään määrin ovat omaa sydäntä lähellä, niin tämä museo puhuttelee varmasti. Tartto yllätti minut toukokuun reissulla positiivisesti: ei siellä moneksi päiväksi toki tekemistä ole, mutta siistiin kuntoon pistetty vanha kaupunki, Emajoen rannan viinikuppilat, muutama loistava ravintola ja tuo kansallismuseo ovat kyllä matkan arvoisia ehdottomasti.

    Leave a Reply